Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Kylät ja vesistöt voivat paremmin veneilyllä – Kyläkävelyt saivat jatkoa kyläveneilystä

Maskussa järjestettiin kyläveneily ensimmäistä kertaa. Osallistujat saivat liikunnan lisäksi tietoa merenrantojen uusista mahdollisuuksista ja myös sen uhista.   Aurinko suosi kyläveneilijöitä Maskun Vähä-Joumon venerannassa. Neljä kanoottia odottaa kapteenejaan ja että kohta päästään vesille. Ensikertalaisia kanoottiin astujiakin on, joten matka on maltilliset 500 metriä. Kyläveneily on ensimmäinen laatuaan ja on jatkoa kyläkävelylle ja –pyöräilylle. Näitä kyläaktiviteettaja ovat järjestäneet Länsi-Suomen ProAgria ja maa- ja kotitalousnaiset.   – Tavoitteemme on elävöittää kyläyhteisöjä ja näyttää vähän uudenlaista näkökulmaa tutuille maisemille. Haluamme aktivoida kuntalaisia mukaan kylien arkeen ja ideoimaan oman asuinympäristönsä tulevaisuutta. Me itse voimme olla vaikuttamassa siihen, miltä se näyttää, sanoo Katri Salminen maa- ja kotitalousnaisista.   Kyläkävelyä ja –pyöräilyä on järjestetty myös Nousiaisissa ja Mynämäellä. Vielä ei olla laajennettu kyläratsastukseen tai kylähiihtoihin, mutta vesille laskeutuminen on Salmisen mukaan hyvä suunta.   – Ihmiset ovat yleensä erittäin kiinnostuneita näistä tapahtumista ja he välittävät omista kyläyhteisöistään. Haluamme järjestää lisää tällaisia tempauksia tulevina kesinä.   Salmisen oman kokemuksen mukaan kunnissa on hyvä henki ja kylissä on yrittämisen ja uudistamisen tahtoa. Kunnat yhdistyvät ja kylät saatetaan unohtaa, mutta asukkaat eivät muutu.   Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matkaillen kylillä –hankkeen tavoitteena on lisätä kylien matkailullista vetovoimaa. Hankkeen edetessä syntyi idea melontareitistä Naantalin ja Maksun rannoilla. Melontareittiä on ideoitu yhdessä kyläläisten kanssa ja reitille on suunniteltu rantautumispaikkoja, sekä erilaisia palveluita. Kyläveneilyyn osallistuva Tiina Hyvönen on yksi monesta, joka pitää ideaa loistavana.   – Monilta jää näkemättä saariston kauneus, jos ei omista omaa venettä tai oikeita välineitä. Olen liputtanut melontareitin tekemistä alusta asti. Jos välineet olisivat helposti vuokrattavissa ja pysähdyspaikkoja ja rantoja olisi suunniteltu useita uskon, että ihmiset olisivat todella kiinnostuneita siitä. Sen takia tulin tänne, vaikken ole ammattilainen on minulla melontapäiviä kertynyt jo neljä tänä kesänä, sanoo Hyvönen tyytyväisesti.   Melomisen jälkeen nautittiin kylmää mehua ja pullaa. Auringon helliessä ja merituulen virkistävässä ilmassa osallistujat saivat kuulla myös vesistöjen uhista. Maa- ja kotitalousnaisten Ruokahukka ruotuun – katse vesistöihin –hankkeen kautta halutaan tuoda kuluttajille tietoa mahdollisuuksista vaikuttaa vesistöjen tilaan omilla valinnoilla. Merenrantojen rehevöityminen aiheuttaa suuria ongelmia useille kahlaajalinnuille ruovikoitumisena ja umpeenkasvun lisääntymisenä.   – Vesistöihin päätyvät ravinteet ovat iso ongelma ympäristön kannalta, kertoo Katri Salminen huolestuneesti. Vaikka järviruokokasvustot ovat hyödyllisiä monelle lintu- ja kalalajille, niiden liikakasvu vie muilta kasveilta elintilaa ja rantojen umpeenkasvaminen haittaa virkistyskäyttöä.   Ruovikoituminen johtuu monesta eri syystä, mutta yhteinen tekijä niille kaikille on ravinteiden pääseminen vesistöihin. Rannat ovat myös elintärkeä osa kyläyhteisöjä ja niiden hyvinvointi on jokaisen yhteinen asia.   – Omilla valinnoilla voi vaikuttaa todella paljon. Se on minun ruokani, joka kasvaa pellolla ja tuodaan ruokapöytääni. Samalla tavalla huoli vesistöjen kunnosta kuuluu meille kaikille ja niiden hyvinvointiin voin vaikuttaa jo tänään omilla valinnoilla, rohkaisee Salminen.