Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Maaperän tiivistymiseen voi vaikuttaa rengaspaineilla

Oikeanlaisilla renkailla ja rengaspaineilla on mahdollista vaikuttaa maaperän haitalliseen tiivistymiseen. Helsingin yliopiston maataloustieteiden osaston tutkija Laura Alakukku luennoi aiheesta torstaina Nousiaisissa Ilmari Hunsan tilalla. Alakukun mukaan saviperäisessä maassa on luonnostaan vähän suurihuokoista maa-ainesta, johon maaperän tiivistyminen vaikuttaa ensimmäiseksi. Maan kasvukyvyn kannalta suuret huokoset ovat tärkeitä, sillä kuivilla olosuhteilla huokoinen maa auttaa juurta kasvamaan syvemmälle. Yksi tapa vähentää tiivistymistä on vähentää maan pintaan kohdistuvaa kuormitusta. Erityisen haitallista on maan syvempien kerrosten tiivistyminen. –Pohjamaan tiivistymisen välttäminen on mielestäni se ykkösasia ja siihen voidaan vaikuttaa pienen pintapaineen avulla. Pienempi pintapaine saadaan esimerkiksi käyttämällä pehmeäreunaisia renkaita, jolloin pyörän reuna ei kanna kuormaa, vaan se ilma, joka renkaassa on. Pienemmän pintapaineen saa pienemmän rengaspaineen avulla, Alakukku sanoo. Myös pyörien luistaminen on haitallista maan vedenottokyvylle. Luisto tukkii maaperän huokosia ja tiivistää pinnan, jolloin se ei läpäise vettä.   Savimaassa kuivissa olosuhteissa vesi liikkuu erittäin hitaasti, toisin kuin hietaisessa maassa, jossa kapilaarinen nousu on luonnostaan voimakkaampaa. Savimaassa vesi ei tule juuren luokse. Huokoinen maa helpottaa juuren pääsyä maan syvempiin ja kosteampiin kerroksiin. –Pintatiivistymisen kanssa voidaan elää, sillä pintamaan rakennetta voidaan muokata. Myös kasvin juuret kuohkeuttavat ja palauttavat maan rakennetta. Pohjamaata ei yleensä muokata. Pohjamaan muokkaamisen tuomat tulokset ovat Alakukun mukaan olleet vaihtelevia, sillä riskit kasvavat syvemmälle mentäessä.   Alakukun mukaan Suomessa on kokein seurattu tietoisesti aiheutetun pohjamaan tiivistämisen vaikutuksia. 60 senttimetrin syvyyteen asti ulottuva tiivistyminen oli mitattavissa 30–60 senttimetriin asti vielä 29 vuoden jälkeen. –Se on pitkä aika. Tiivistyminen näkyy tärkeissä ominaisuuksissa, kuten vedenläpäisykyvyssä ja ilmanjohtavuudessa. Tiivistymisen takia märän maan vedenjohtavuus huononee ja se vaikuttaa kasvuolosuhteisiin märkinä kasvukausina negatiivisesti. Kaikki maaperän tiivistäminen ei kuitenkaan ole pahasta. Jyräys on Alakukun mukaan hyvä esimerkki tiivistämisestä, jolla haetaan positiivisia vaikutuksia. –Esimerkiksi tänä vuonna lievä tiivistäminen olisi todennäköisesti ollut paikallaan. Omalla kasvumaalla siemenellä ja maalla ei ollut riittävää kontaktia, jotta siemen olisi saanut sen vähäisen veden maasta.   Alakukku muistuttaa, että maan tiivistymiseen vaikuttaa myös se, milloin pelloilla työskennellään. Kostealla maalla tiivistymistä voi helposti tapahtua liikaa. –Vaikka tekniikka kehittyy, kaikista tärkein tietokone on edelleen siellä ratin takana. Viljelyä täytyy tehdä ajatuksella ja muuttuvia olosuhteita pitää seurata. Ihminen tekee lopulta sen päätöksen, milloin pellolle mennään. Laura Alakukun luento oli osa MTK-Varsinais-Suomen Maan vesitalous ja kasvukunto -hanketta. Kolmevuotisen hankkeen tavoitteena on välittää tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia pellon vesitalouden hallinnasta, maan kasvukunnon parantamisesta ja lannan sekä kierrätysravinteiden tehokkaasta hyödyntämisestä.