Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Haussa ihmisen ja luonnon tasapaino – Ilari Sääksjärvi uskoo, että pandemia opettaa

Naantalilainen eläintieteilijä ja löytöretkeilijä, Turun Yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari Sääksjärvi on uransa varrella päässyt nimeämään satoja ennen tuntemattomia hyönteislajeja Amazonin sademetsässä. Milloin pääset taas kenttätyöhön? – Seuraavaan reissuun piti lähteä kesäkuun alussa, mutta se luonnollisesti peruuntui. Etelä-Amerikassa esimerkiksi Perussa, joka on ollut oma tärkein tutkimusmaani, pandemiatilanne on aivan hirvittävä. Vaimoni on perulainen, ja hänen veljensä työskentelee lääkärinä isossa aluesairaalassa. Saamme koko ajan hyvää kuvaa sieltä, mikä ei tänne uutisiin kantaudu. Sitä tilannetta kun peilaa, kenttätyöni voivat hyvin odottaa. – Vaikka emme olisi paikan päällä, tropiikkitutkimus jatkuu. Meillä on täällä valtavat aineistot sademetsäalueelta. Biodiversiteettiyksikköön, jonka johtajana toimin, kuuluu myös yleisökohteita kuten kasvitieteellinen puutarha. Niihin korona on vaikuttanut enemmän. Mitä ajatuksia pandemia herättää sinussa ajatellen ihmisen ja luonnon välistä tasapainoa? – Tieteilijänä ajattelen, ettei tämä ole viimeinen ihmiskunnan kohtaama pandemia ja toivon, että tästä osataan ottaa paljon oppia. Uskon että pandemia toimii herättäjänä siinä, että seuraukset voivat olla isot, jos ihmisen ja luonnon monimuotoisuuden välinen vuorovaikutus lähtee hakoteille. Mitä ahtaammalle luonto joutuu elinympäristöjen tuhoutumisen kautta, sitä todennäköisemmiksi tulevat kohtaamiset sellaisten eläinten kanssa, jotka normaalisti olisivat omissa oloissaan. Minkä konkreettisen asian tulisi muuttua? – Suurimmat pimeän bisneksen alat ovat huume-, ase- ja ihmiskauppa, mutta heti niiden jälkeen tulee luonnonvaraisilla ja uhanalaisilla eläimillä ja kasveilla käytävä kauppa. Villieläimiä liikkuu maapallolla jatkuvasti mielettömiä määriä salakuljetettuina. Villieläintorit eivät ole ainoita, joissa piilee mahdollisuuksia pahoille kohtaamisille. Kerroit Vakka-Suomen Sanomien haastattelussa syksyllä 2017, että olet unelmoija. Mistä unelmoit juuri nyt? – Tutkimusretket ovat aina tutkimusretkiä. Kentällä pääsee elämään sitä haavetta, joka oli silloin jo, kun pikkupoikana heilutin haavia täällä kotimaassa. – Unelmoin myös siitä, että pystyttäisiin nopeasti tekemään ratkaisuja sen eteen, että nykyisillä lapsilla olisi parempi tulevaisuus. Luonnon köyhtyminen etenee niin kovaa vauhtia, että tarvitaan vähän sitä unelmoijaa, jotta voi ajatella, että tästä selvitään.