Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Nelikymppisestä tuli Olgan mymmeli – Kuuden lapsen maskulaisäiti on pian tuplaisoäiti

Maskulaisesta Satu Hurstista tuli viime toukokuussa isoäiti. Kuuden lapsen äidillä oli tuolloin ikää 41 vuotta. – Olen mymmeli, koska mammasta tai mummosta voisi tulla vanha olo. En koe vielä olevani vanha. En järkyttynyt isoäititiedosta eikä olisi ollut varaakaan, koska olin itse 20-vuotias, kun tulin äidiksi, Hursti sanoo. – Isoäitiys on ollut huikeaa. Nyt tuli tyttö. Minulla on viisi poikaa ja yksi tyttö, mutta ei sillä ollut väliä, kumpaa sukupuolta lapsenlapsi oli. Tietty nyt on kiva vaihteeksi ostella rimpsuhörsyjä. Hurstin lapsenlapsi on nimeltään Olga . Hänelle on tulossa pikkusisko lähiviikkoina. Nuorehko isoäiti viettää tulevana sunnuntaina ensimmäistä mymmelijuhlapäivää. – Äitienpäivä on minulle tärkeä. Mahdollisuuksien mukaan pyrimme olemaan kaikki yhdessä. Lahjoja en tarvitse, sillä minulle on jo suotu kuusi lahjaa. Toivottavasti myös Olga ehtii Naantalista mymmeliä moikkaamaan. Kun vähän yli nelikymppisellä on kuusi lasta ja pian kaksi lastenlasta, niin toisinaan tulee kummastelevia kysymyksiä. – On tullut kommenttia siitä, ettei näin nuorena voi olla isoäiti. Lapsista kysytään, onko tullut kaksosia tai kolmosia. Kaikki ovat kuitenkin tulleet yksi kerrallaan, Hursti toteaa. Hurstilta on myös tivattu, liittyykö runsas lapsimäärä jotenkin uskontoon. – Ei liity. Olen vain halunnut lapsia. Itselläni on Kokkolassa asuva isosisko ja nyt jo edesmennyt isoveli. En koskaan suunnitellut, kuinka monta lasta haluaisin, mutta iso perhe oli haaveena. Ajattelen niin, että omat lapseni ovat rikkauksia toisilleen ja myös minulle. Syntyvyysluvut ovat Suomessa vajonneet 1800-luvun lopun tasolle. – Kyllä se vähän huolestuttaa, että syntyvyys laskee ja ensisynnyttäjien keski-ikä nousee. Nyt jo kolmen lapsen perhettä pidetään isona. Onko kyse nuorten oman vapauden luopumisen pelosta, liian tiukoista kumppanikriteereistä, uran luomisesta vai halusta chillailla? Alan kokemusasiantuntijana Hursti ei kuitenkaan lähde opastamaan muita lastenhankinnassa. Hän ei vinkkaa, mikä olisi sopiva aika hankkia jälkikasvua. – On olemassa hyviä ja vähemmän hyviä vanhempia iästä riippumatta. Sain neljännen lapseni 26-vuotiaana ja samaan aikaan laitoksella oli nelikymppisiä ensisynnyttäjiä. Ajattelin niin, etten yli 35-vuotiaana yritä tulla raskaaksi, koska muun muassa riskit lisääntyvät. Kuudes lapseni syntyi, kun olin 34-vuotias. Nuoressa iässä lisääntymään tottuneessa suvussa kävi niin, että Hurstin nuorimmasta lapsesta tuli jo 7-vuotiaana setämies. Äitimymmeli pohtii vanhemmuutta ja isovanhemmuutta. – On niissä eroa. Pikkutyttö on jo ollut yökylässä, mutta silti vierailu kestää vain hetken. Tässä iässä alkaa olla sen verran mukavuudenhaluinen, ettei yövalvominen ole arkisin työssäkäyvälle ihan pieni juttu. En enää jaksaisi jatkuvaa lastenhoitoa. Olen ehkä osuuteni hoitanut, Hursti arvelee. – Voi olla, että olen nyt vähän pehmeämpi kuin omien lasteni kanssa. Vanhemmat kuitenkin vastaavat lapsen kasvattamisesta. Rutiinit ja rytmi yritetään säilyttää, kun lapsenlapsi on vierailulla. Hursti ei haikaile nuoruutta, jos kysyy nuoressa iässä äidiksi tulleen menneisyydestä. – Ei tule mitään miinusta mieleen. Silloin jaksoi yövalvomiset koliikki-itkuineen, vaikkei sekään ollut helppoa. Nuoren ihmisen elämää ei ole jäänyt elämättä. Olen ehtinyt tarpeeksi myös bilettämään. Tukiverkostossa on ollut aktiivisia isovanhempia apuna lastenhoidossa. Lapsikatraan hoidon ja työn ohessa Hursti on opiskellut kolme uutta ammattia. – En ole tähdännyt siihen, että olisin samassa ammatissa eläkkeelle saakka. Nykyään on miljoonia mahdollisuuksia. Tällä hetkellä olen tyytyväinen ammatinvalintaani.