Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Koulua käydään myös liikuntahalleissa – Oppilaiden ja opettajien turvavälien pitäminen vaatii erityisjärjestelyitä

Kun oppilaat siirtyvät ensi torstaista alkaen takaisin kouluun, koulu ei olekaan enää entisensä. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat antaneet kouluille tiukan ohjeistuksen, miten koulua käydään poikkeusaikana. Oppilaiden ja opettajien on pidettävä turvavälejä, lisäksi muiden kuin lasten ja henkilöstön oleskelua koulun alueella pitää välttää. – Meillä Vehmaalla on mietittävä esimerkiksi sitä, onko uusi lähiliikuntapaikka koululaisten vai kuntalaisten käytössä päivällä. Samaan aikaan siellä eivät voi kaikki olla, rehtori-koulutoimenjohtaja Hannele Lehtimäki toteaa. Koulutyö vaatii paljon erityisjärjestelyitä, aivan niinkin yksityiskohdista lähtien kuin lasten välituntileikeistä. – Miten turvavälejä pidetään poliisi ja rosvo -leikeissä? Voi, on se surullista, jos lasten leikkiä pitää rajoittaa, Lehtimäki sanoo.   Turvavälien pitäminen vaatii kouluilta opetuksen jakamista eri tiloihin, ruokasalin käytön porrastamista tai luokkaruokailua, välitunneille menoa eri aikoina ja koulupäivätkin voidaan aloittaa porrastetusti. – Otetaan kouluilla mahdolliset resurssitilat käyttöön, tarvittaessa esimerkiksi liikuntasalit, aulat ja käytävät, Maskun sivistysjohtaja Pekka Karenmaa kiteyttää. – Suosimme säiden salliessa oppimistiloina lähiluontoa, Taivassalon rehtori-sivistystoimenjohtaja Susanne Laaksonen  jatkaa listaa. Lisäksi koulut voivat käyttää ulkopuolisia tiloja. Vehmaalla viereinen liikuntahalli on otettavissa opetuskäyttöön. Samoin on mietitty Taivassalossa, jossa yhtenäiskoulu sijaitsee liikuntahallin naapuritontilla. Nousiaisissa peruskoululaiset voivat käyttää myös lukion tiloja, samoin on mietitty Mynämäessä ja Uudessakaupungissa, jossa myös ammattiopisto Novidan tilat ovat harkinnassa lisätiloiksi. Tilat siis riittävät, mutta ongelmaksi voikin muodostua opettajapula: – Emme vielä tiedä, miten moni opettaja kuuluu riskiryhmiin. Ja kun pienennämme ryhmäkokoja, tarvitsemme jostakin sinne sitten lisää opettajia. Ei voi olla niin, että perusryhmä on jaettu kahtia ja yksi opettaja sompailee ryhmien välillä, Uudenkaupungin opetustoimenjohtaja Arja Kitola pohtii. Hän huomauttaa myös, ettei järjestely vastaa valtioneuvoston ajatusta, että tulevan kahden viikon aikana opettajat voisivat havannoida oppilaiden tuen tarpeita. – Lisäopettajat ovat sijaisia, joilla ei ole ryhmän oppilastuntemusta. Valtioneuvoston ajatus ei sijaisten avulla onnistu.   Kouluissa joudutaan miettimään myös koulukuljetuksia. Porrastaminen vaatisi poikkeamista opetussuunnitelmasta ja tuntijaosta. Koulupäivistä tulisi helposti lyhennettyjä. Paljon on siis vielä avoimia kysymyksiä. Kouluissa odotellaankin opetushallitukselta tarkempia ohjeistuksia mahdollisimman pian. – Pohdimme joka kunnassa ja kaupungissa samoja asioita ja toivon, että saisimme tarkennukset mahdollisimman pian. Näin pystymme tekemään suunnitelmat ja tiedottamaan huoltajia mahdollisimman pian, Mynämäen kasvatus- ja sivistysjohtaja Susan Porkka toteaa. Suunnittelua vaikeuttaa myös se, ettei kouluissa tiedetä, paljonko oppilaita on tulossa lähiopetukseen. – Yhteydenottojen perusteella saatu tuntuma on, että meillä kaikki oppilaat eivät tule kouluun, Nousiaisten sivistysjohtaja Pasi Isokangas arvioi. Samoin voi päätellä huoltajien keskustelusta sosiaalisessa mediassa.