Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Ammattikalastajien määrä jatkaa laskuaan – Alle 10 000 euron edestä kalastavia edelleen runsaasti

Pikainen soittokierros osoittaa, että kalastajat ja kalatalouden toimijat arvioivat alueen ammattikalastajien lukumäärän tuntuvasti alhaisemmaksi kuin mitä se Ely-keskuksen rekisteröinnin mukaan todellisuudessa on. Alueen kaupallista kalastajarekisteriä hallinnoiva Varsinais-Suomen Ely-keskus ei luovuta pienten kuntien ensimmäiseen ja toiseen ryhmään kuuluvien kalastajien lukumäärä ryhmäjaottelun mukaan vedoten tietosuojaan. Ykkösryhmään kuuluu ammatinharjoittaja, jonka kalastustulo on yli 10 000 euroa ja kakkosryhmään euromääräisesti sen alle kalastava. Alueen ammattikalastajien kuntakohtainen kokonaismäärä kuitenkin ilmoitetaan. Viimeiset rekisteritiedot ovat viime ja edellisvuodelta. Kun kustavilaiselta ammattikalastajalta kysyy, montako ykkösryhmän ammattikalastajaa hän arvioi kunnassa olevan, saa vastauksen, että korkeintaan kymmenen. Vuoden 2018 rekisterin mukaan Kustavissa oli 15 ykkösryhmän kalastajaa ja viisi kakkosryhmäläistä, yhteensä siis 20 kaupallista ammattikalastajaa. Seuravana eli viime vuonna 2019 oli ammattikalastajien kokonaismäärä pudonnut neljällä 16 pyytäjään, joita Ely-keskus ei enää jaotellut eri ryhmiin. Tämä viittaa siihen, että vähennys koski kakkosryhmän kalastajia, koska tietosuojan täyttävänä erittelyn rajana pidetään kolmea kalastajaa. Sama koskenee myös Maskua, missä edellisvuonna oli kolme ykkösryhmän kalastajaa ja seitsemän kakkosryhmäläistä. Viime vuodelta Ely-keskus ilmoittaa ainoastaan kokonaismäärän kahdeksan ammattikalastajaa, laskua siis kaksi kalastajaa. Tietosuojasyistä Vehmaa on liitetty Taivassalon rekisteritietoihin. Koska Vehmaan osuus näiden kuntien kalastajamäärissä on marginaalinen, puhutaan nyt vain Taivassalon luvuista. Kun saman kysymyksen ammattikalastajien lukumäärästä esittää taivassalolaiselle pitkän linjan ammattikalastajalle, saa pienen pohdinnan jälkeen arvioksi, että ykkösryhmän kalastajia olisi alle 15. Todellisuudessa niitä on 23 ja kakkosryhmän kalastajia 20. Taivassalo onkin ainoa kunta, jossa ykkösryhmän kalastajia eli niitä todellisia kalastusammatin harjoittajia oli viime vuonna enemmän kuin alle 10 000 euron edestä kalastavia. – Monet eläkkeelle siirtyneet päätoimiset kalastajat ovat ilmoittautuneet Ely-keskuksen rekisteriin kakkosryhmän kalastajaksi, koska muuten et saa toimittaa kalaa kaupalliseen myyntiin. Mutta se täytyy sanoa, että 10 000 euron rajan ylittäminen verkkokalastuksella on näinä päivinä todellisen työn takana, toteaa taivassalolainen ammattikalastaja.     Ykkösryhmän kalastaja on arvonlisävelvollinen, kakkosryhmäläinen ainoastaan muistiinpanovelvollinen. Kakkosryhmään kirjautuessaan kalastaja voi esittää kolmevuotisen suunnitelman, miten nousta kolmessa vuodessa ykkösryhmään. Ykkösryhmäläisellä kuhan alamitta on 40 senttimetriä. kakkosryhmäläisellä 42 senttiä, jonka kokoisia kuhia ei Vakan alueen vesillä tätä nykyä käytännössä ui, sanoo haastateltu kalastaja. Kun tarkastelee alueen kuntien viime ja edellisvuoden kalastajarekisteriä, kiinnittyy huomio Uudenkaupungin kakkosryhmäläisten suureen määrään. Vuonna 2018 heitä oli 81 ja viime vuonna 64, kun molempina vuosina kaupungin alueella mukaan lukien Lokalahti ja Pyhämaa oli 16 rekisteröityä 1. ryhmän ammattikalastajaa. Yksi selitys voisi olla se, että kaupungissa toimii alueen ainoa kiinteä kalan vastaanottopiste. Muualla kiertävät kala-autot hakevat päivittäisen saaliin. – En tiedä, mutta sen tiedän, että Kustavista pohjoiseen päin sijaitsevalta merialueelta elannon saanti kalastuksesta on todella vaikeaa. Pelkällä ahvenella ei elä, ja kuhat ovat menneet toisiin suihin, sanoo kalatalouden piirissä pitkän päivätyön tehnyt uusikaupunkilainen.