Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Oma korsi kekoon pandemian hillitsemiseksi

Viime kuukausien aikana arki on muuttunut ja uuteen maailmantilanteeseen on pitänyt sopeutua nopeasti. Muiden tapaan tämän ongelman edessä ovat myös nuoret. He ovat omaksuneet keskenään erilaisia tapoja lähestyä tilannetta: toiset eivät rajoituksista perusta ja toiset yrittävät omalla panoksellaan helpottaa tilannetta. Mynämäkeläiset abiturientit Elisa Nummela , Elina Verainen ja Iiris Vainio edustavat jälkimmäisiä. He ovat yrittäneet mahdollisuuksiensa mukaan noudattaa rajoitteita tarkasti. – Noudatan ohjeistuksista tärkeintä: Pysyttele mahdollisimman paljon kotona, Vainio kertoo. Nummelakin kertoo elävänsä omavalintaisessa karanteenissa. Veraiselle se ei ole työssäkäynnin vuoksi täysin mahdollista, mutta turhaan hänkään ei juuri kotoansa poistu. Syy tähän on on kaikilla yhteinen – toive siitä, ettei tilanne jatkuisi pidempään. Lisäksi läheisten ja riskiryhmään kuuluvien terveys on kirkkaana mielessä. – Haluan olla yhteisvastuullinen, jotta päästäisiin tästä eroon, Nummela toteaa. Vaikka kaikki nuoret tai kaveritkaan eivät ole ottaneet yhtä tiukkaa linjaa, ei se heillä aiheuta painetta muuttaa omaa käyttäytymistään. – Olen asian sisäistänyt ja menen tällä nyt eteenpäin. Ajattelen, että se on meidän kaikkien etu, kokee Nummela.     Toisten reaktio on myös aiheuttanut ärsytystä – esimerkiksi jos joku päivittää sosiaaliseen mediaan sisältöä kotibileistä. – Se on ikävää, kun kaikki eivät ymmärrä ohjeistuksien noudattamisen tärkeyttä, kommentoi Vainio. Heille rajoitukset eivät kuitenkaan ole tarkoittaneet eristäytymistä, vaan hätä on keksinyt keinot. Läheisiin ja ystäviin on voinut pitää yhteyttä soittaen, viestitellen tai videopuhelulla. Kavereita on voinut nähdä ulkona myös turvavälin kanssa – kaveriporukan luova ratkaisu on ollut takakonttitreffit. He siis parkkeeraavat autonsa vierekkäin ja juttelevat keskenään – kukin omasta takaluukustaan käsin. Tilanne on aiheuttanut tytöissä niin turhautumista kuin epävarmuutta. Yhteinen Espanjan matka peruuntui ja samoin fysiikan ryhmän tiederetki Ranskaan, ylioppilasjuhlat siirrettiin syksyyn, pääsykokeista ja kesätöistä ei ole varmuutta, tärkeät harrastukset ovat tauolla ja loppukesän yleisurheilukisoista ei myöskään osaa vielä sanoa mitään. Toisaalta vapaa-aikaakin tuntuu nyt olevan enemmän. – Aluksi se oli kamala ajatus, mutta kaikkeen tottuu ja tekemistä keksii, kun käyttää vähän mielikuvitusta, pohtii Vainio uudesta arjestaan. Uutisissa tuodaan esille kuinka poliisit joutuvat hajottamaan kotibileitä ja iltalenkillä keskustassa voi nähdä entiseen tapaan porukan paikallisia nuoria. Miksi suositukset pysyä kotona ja rajoitukset välttää julkisia kokoontumisia eivät ole jääneet kaikkien mieliin? Yhteensä 16 nuorta kuudesta Vakan alueen kunnasta ilmaisi näkemyksensä nimettömänä. Omasta mielestään nuoret noudattavat pääosin hyvin rajoituksia ja suurimman osan mielestä niitä pitäisikin noudattaa. Kuitenkin kehotuksista yksi nousi kaikkein vaikeimmaksi noudattaa: kavereiden tapaaminen. Monet olettivat, ettei kaverilla voisi olla tartuntaa, koska sitä ei tällä seudulla vielä ole. – Täällä maaseudulla korona ei näy niin isosti kuin kaupungeissa, totesi yksi nuorista. Lieventäviksi tekijöiksi nuoret laskivat myös, että jos ei näe kavereita julkisesti tai tavataan alle 10 henkilön porukoissa. – Mielestäni voin nähdä ystäviäni, jos ketään ei ole ollut kipeänä emmekä kokoonnu isolla porukalla, perusteli parikymppinen nuori. Nuorten mielestä sillä onkin väliä ketä näkee: heidän mielestään ei ole niin vakavaa nähdä oireetonta, riskiryhmään kuulumatonta tai sellaista, joka on armeijassa tai opiskelee etänä. Lisäksi moni tuntui ajattelevan, että jokainen liikkuu omalla vastuulla. Osa pitää toimia myös liioiteltuina. – Mun mielestä tähän ylireagoidaan ja siksi ei tarvii noudattaa kaikkia niin täysillä, koki eräs nuorista. – Jos voin käydä kaupassakin ja töiden puolesta näen satoja ihmisiä niin että kyllä siinä voi kavereitakin vähän nähdä, ajattelee yksi nuorista. Moni ei myöskään pelkää tartuntaa tai yrittää ainakin olla pelkäämättä. – Yritän olla mahdollisimman normaalisti, kertoi yksi nuorista. Oma joukkonsa on tällä hetkellä asepalvelustaan suorittavat nuoret. He viettävät kaksi viikkoa kasarmilla, kaksi viikkoa metsässä ja kaksi viikkoa lomilla. – Lomilta odottaa jotain muutakin kuin sitä kotona makaamista, totesi yksi varusmiehistä. Heistä kuulemma juuri kukaan ei noudata näitä rajoituksia – kavereita kuuluu nähdä ja kuukauden jälkeen se tuntuukin hyvältä. Ystävien tapaaminen on monelle tärkeää, varsinkin kun moni muu asia on jäänyt elämästä pois. Moni pitää tällä tavoin huolta omasta hyvinvoinnistaan ja sosiaalisista suhteistaan ja on toisaalta liian levoton pysymään kotona. – Jos teet just niinku sanotaan että oot vaan kotona niin ei se mielelle tee hyvää, tiivisti nuori mies.