Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kevätkylvöjä on aloitettu – epidemian aiheuttama epävarmuus huolettaa

Kevätkylvöt ovat käynnistyneet suotuisilla alueilla Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla viime viikolla, ja ovat 5–10 vuorokautta edellä keskimääräisestä aikataulusta. Muualla kevääntulo on normaalissa aikataulussaan. Varhaisperunoiden istutukset aloitettiin Varsinais-Suomessa jo maaliskuun alkupuolella. Ensimmäisinä istutetut kasvustot ovat jo ehtineet taimettua, mikä enteilee aikaisin alkavaa satokautta. Kasvukauden alkua sävyttävät epävarmuus ja huoli tulevasta koronaepidemian takia. Kaikessa toiminnassa on korostunut etupainotteinen tekeminen ja varamiesjärjestelyt, jotta varmistetaan työketjujen toimivuus ja tuotantopanosten saanti, ja siten taataan kotimaisen ruuantuotannon lähtökohdat kuntoon. Kausityövoiman saatavuusongelmat ovat tuoneet päänvaivaa ja haasteita erityisesti isojen puutarhatilojen toimintaan. Pellot ovat kuivuneet tavanomaista aikaisemmin kylvökuntoon vähälumisen ja leudon talven ansiosta. Myös tuuliset säät ovat nopeuttaneet peltojen kuivumista. Peltojen muokkautuvuus on ollut useimmilla alueilla tyydyttävä tai hyvä. Kevätviljojen kylvöjä päästiin aloittamaan suotuisimmalla alueilla viime viikolla ja kylvöt ovat vielä alkumetreillä. Sokerijuurikkaan kylvöt aloitettiin ensimmäisenä Etelä-Suomen rannikkoalueella pääsiäisen jälkeen. Muun muassa Lounais-Suomessa sokerijuurikkaan kylvöt aloitettiin viime viikolla. Rapsin kylvöt aloitettiin Etelä-Suomen rannikkoalueella viime viikolla, muualla rapsin kylvöjen arvioidaan alkavan vapun jälkeisellä viikolla. Kesäperunoiden istutus on aivan alussa Etelä-Suomessa ja varastoitavankin perunan istutuksia viileys on siirtämässä eteenpäin. Syysviljat ja nurmet ovat aloittaneet kasvunsa eteläisimmässä Suomessa. Huhtikuussa päivälämpötilat ovat vaihdelleet ja yöpakkasia on esiintynyt koko maassa, mikä on estänyt kasvustojen voimakkaamman kasvuunlähdön. Syysviljat ovat talvehtineet tyydyttävästi tai hyvin suurimmassa osassa maata. Talvehtimisongelmia on havaittu ainoastaan Uudenmaan ruiskasvustoissa sekä Varsinais-Suomen ja Etelä-Suomen rannikkoalueen syysvehnäkasvustoissa. Syysöljykasvit ovat selvinneet talvesta hieman syysviljoja heikommin. Viljelysuunnitelmien perusteella kauran, rehuohran, kevätöljykasvien, herneen ja luomun kylvöaloihin on tulossa merkittävimpiä muutoksia. Elintarvike- ja rehukauran kasvavan kysynnän näkymät Euroopassa heijastuvat kauran viljelyalaan, jonka arvioidaan jonkin verran lisääntyvän eri puolilla maata. Rehuohran viljelyalan sen sijaan arvioidaan pienenevän lievästi usealla alueella. Myös kevätöljykasvien viljelyalan arvioidaan pienenevän vastoin viljelysuosituksia. Viime vuosien epäonnistumiset viljelyssä ovat vähentäneet kiinnostusta öljykasvien viljelyyn. Herneen viljelyn hyvä taloudellinen tulos ja valkuaisomavaraisuuden lisäämispyrkimykset puolestaan ovat lisänneet kiinnostusta herneen viljelyyn. Kevätvehnän viljelyalojen arvioidaan kasvavan Varsinais-Suomessa. Mallasohran, kuminan, luonnonhoitopeltojen, sokerijuurikkaan, ruokaperunan ja härkäpavun kokonaisviljelyalassa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia. Mansikan kasvu, ja pensasmarjojen sekä omenapuiden silmujen kehittyminen ovat alussa. Leudon talven ansiosta marjapensaat ja hedelmäpuut näyttävät talvehtineen useimmilla tiloilla hyvin. Mansikkakasvustoja on päästy harjaamaan ensimmäisenä kuivuneilla lohkoilla. Varhaisherneen kylvöt käynnistyivät jo maaliskuun lopulla Etelä-Suomessa ja jatkuvat vielä sadonajoituksen mukaisesti. Varhaisporkkanan kylvöjä on jo tehty. Kesäporkkanan ja muiden juuresten kylvöt ovat alkamassa. Sipulin kylvöt ja istutukset aloitettiin Ahvenanmaalla reilu viikko sitten ja ne on jo saatu lähes päätökseen. Eri varhaiskaalien ja -salaattien istutukset käynnistyivät huhtikuun puolivälissä Etelä-Suomessa ja jatkuvat vielä tämän viikon. Myöhemmin kasvukaudella korjattavien vihannesten istutukset jatkuvat vielä useita viikkoja.