Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Lisää laatuarvioinnista

Maskun hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Kirsi Siira nosti 28.4. lehdessä esille CAF laatujärjestelmän, joka on tarkoitettu julkisten palvelujen kehittämiseen ja on osoittautunut toimivaksi. Kirsi Siira on oikealla asialla. Allekirjoittanut saanut olla mukana -90 luvun lopulta lähtien erään terveydenhuollon yksikön laadullisessa kehittämisessä ja soveltanut yli kymmenen vuoden ajan CAF- laatujärjestelmää, jonka pohjalta tehty laatukäsikirja on tukenut hallintoa, tiedonhallinan kehittämistä, henkilöstön perehdyttämistä ja hyvinvoinnista huolehtimista, käytäntöjen ja prosessien kehittämistä, palvelujen tuotteistamista ja tilastointia sekä viimeksi mainittuihin perustuvaa ajantasaista raportointia ja laskuttamista. Nyt poikkeuksellisena aikana on suuri houkutus kiinnittää huomiota vain suoraan vastaanottotyöhön ja seurata pelkästään käyntimääriä ja unohtaa kaikki muu kuten 90-luvun laman aikana ja pitkään sen jälkeen. On tärkeää, että palveluprosessin laadusta huolehditaan. Esimerkkinä kaksi prosessivaihtoehtoa pitkäaikaispotilaalle, jonka lääkehoito edellyttää veriarvojen seuraamista. Ensimmäisessä vaihtoehdossa potilas käy lähetteen perustella laboratoriossa ja siellä käytyään ryhtyy soittamaan hoitopisteeseensä tiedustellakseen tuloksia. Tämä voi edellyttää yhtä useampaa soittoyritystä etenkin, jos tulosten käsittelyssä ja jatko-ohjeiden määrittelyssä on viivettä. Sittenkin ohje on suullinen ja voi myös potilaalta unohtua. Toinen esimerkki on, että potilas käy laboratoriossa ja saa saman päivän aikana kännykkään tekstiviestinä tuloksen ja ohjeen milloin seuraavaksi tulisi hakeutua laboratorioon sekä mahdollisen uuden annostusohjeen. Potilas siis saa lääkärin kannanoton itselleen ”kirjallisena” ja lääkäri voi hoitaa ohjeviestin ja kirjaamisen potilastietojärjestelmään samalla pohdinnalla itselleen sopivana hetkenä. Tuotteistamisen avulla saadaan näkyviin paitsi suora diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvä vastaanottotyö myös suora ja välillinen ennaltaehkäisevä työ. Välillistä ennalta ehkäisevää työtä tehdään paljon esimerkiksi mielenterveyspalveluissa. Lievien oireiden hoitamisella ehkäistään oireiden vaikeutumista. Toisaalta mielenterveystyön asiantuntijan palvelut erilaisina konsultaatioina ja käytännön yhteistyönä muiden ammattiryhmien kanssa edesauttaa varhaista ongelmiin puuttumista ja toisaalta auttaa tunnistamaan ilmiöitä, joihin ei tarvitse niinkään puuttua. Tämä näkyy myös palvelutuotannon yhteiskunnallisissa tuloksissa. Etenkin seudullisissa palveluissa on hyvä, kun raportoitava tieto on kaikilta osin monipuolista ja kertoo kattavasti sekä kuntakohtaisesti paitsi suorasta palvelujen käytöstä, myös muusta palvelupanostuksesta kuntalaisten hyvinvointiin. Tämä edistää myös oikeudenmukaista kuntalaskutusta. Pentti Tuimala Terveydenhuollon ammattihenkilö, eläkkeellä Vehmaa