Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Sotavangit ovat olleet majoitettuna kartanon saliin – Järppilän kartanoa esitellään jälleen Silakrysäys-päivänä

Järppilän kartanolla ja sen mailla on kiehtova historia, josta kartanon rouva Maija Jaakkola-Angervuori ei lapsena tiennyt mitään, vaikka perhe asui kartanon pihapiirissä. – Kartano oli surkeassa kunnossa. Meidän perhe asui sivurakennuksessa, joka oli kai alun perin rakennettu työväelle, hän muistelee.   Kun Jaakkola-Angervuori otti myöhemmin itse vastuun kartanosta ja sen maista, hän alkoi kunnostaa päärakennusta. Samalla tulivat tutuksi kartanoalueeseen liittyvä kiehtova historia. Kartanosta pienen kävelymatkan päässä on makasiinimäki, jonka laella on ollut aikoinaan komea, kolmekerroksinen kivilinna. Se on hävitetty perimätiedon mukaan Kaarle herttuan ja Sigismundin välisen taistelussa 1600-luvun taitteessa. – Linnasta on säilynyt vain yksi huone, jota arkeologit ovat käyneet katsomassa. Sitä ei ole kuitenkaan kaivettu esiin, vaan se on suojattu tulevia kaivauksia varten, Jaakkola-Angervuori kertoo. Linnaraunioitten kiviä on käytetty nykyisen kartanon kellarikerroksen rakentamiseen. Kellarikerroksen yllä seisoo tiettävästi jo neljäs rakennus. – Tätä vanhemmasta rakennuksesta on säilynyt kaksi ovea, ei muuta.   Nykyinen Järppilän kartano on valmistunut vuonna 1830. Jaakkola-Angervuoren sukuun kartano on hankittu 1898. Silloin kartanoon kuuluivat sivutiloina myös Lokalahden Teerimaa, Kuusisaari sekä Taivassalon Ojaluoto, Iso- ja Vähäkorpi. – Kartanon päärakennuksessa on asuttu pysyvästi viimeksi 1930-luvun alussa. Tilapäisiä asukkaita kartanossa oli kuitenkin sotavuosina ja 1940-luvun loppuvuosina. Kartanon saliin on majoitettu muun muassa venäläisiä sotavankeja, joita siihen aikaan sijoitettiin tiloille töihin. – Muistan sen, että vangit söivät perunat kuorineen ja että hellepäivinä he makasivat lakanan alla pihalla töitten välissä huilaamassa. Se on myös jäänyt pienen lapsen mieleen, että vangit itkivät, kun heidät toimitettiin Vinkkilän asemalta junaan. Kartanoelämä jäi taakse ja mikä lie oli miesten kohtalo Venäjällä. Kartanon tupakamarissa asusteli inkeriläispariskunta. Kummallisesti he katosivat sinä yönä, kun seuraavana aamuna heidät piti palauttaa Venäjälle.   Yksi kartanon historiaan liittyvä tieto on kulkenut sukupolvelta toiselle. Valkean rouvan kerrotaan asuneen aikoinaan kartanolinnassa. Kun se tuhoutui, se siirtyi kartanon kellariin. – Valkeaan rouvaan liittyy useita kokemuksia. Isäni esimerkiksi kertoi tarinaa, miten yhtenä yönä ikkunaan koputettiin ja vielä toisenkin kerran. Ikkunan takana ei ollut kuitenkaan ketään. – Siihen aikaan pihapiirissä oli iso navetta ja isä lähti yöllä katsomaan sinne. Yksi lehmistä oli hirttäytynyt naruun ja isä sai sen viime hetkellä pelastettua. Sen jälkeen isä kertoi aina, että oli Valkean rouvan ansiota, että lehmä pelastui. Valkea rouva herätti talon väen.   Järppilän kartano on avoinna yleisölle Silakrysäys-päivänä 7.7. kello 11– 16. Kartanolla on musiikkiesityksiä, taiteilija Pertti Reponen esittelee teoksiaan Suomen presidenteistä, ex-missi Virpi Miettinen kertoo elämästään ja uusimmasta teoksestaan. Kartanolla on myös muotinäytös. Tilaisuus on maksullinen.