Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Opetusryhmien maksimikoko ei ole tavoitekoko

Maskun varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päätti 7.4. pidetyssä kokouksessaan, että Lemun kouluun perustetaan lukuvuodelle 2020–2021 kaksi 1. luokan opetusryhmää yhden 23 oppilaan ryhmän sijasta. Tämä päätös syntyi sivistysjohtajan pohjaesityksen vastaisesti ja vasta lautakunnan jäsen Erika Kivirinnan tekemää vastaesitystä seuranneen äänestyksen jälkeen. Nyt kunnanhallitus on päättänyt käyttää tähän päätökseen otto-oikeutta, koska sen mukaan päätös kahden pienemmän opetusryhmän perustamisesta on ”lautakunnan opetusryhmäkokolinjauksen vastainen”. Kunnanhallitus haluaa siis pyörtää lautakunnan enemmistön tahtoa edustavan päätöksen. On erikoista todeta, että päätös jakaa 23 oppilaan ryhmä kahteen pienempään olisi ryhmäkokolinjauksen vastainen. Tuossa linjauksessa todetaan, että Maskun koulujen opetuskokojen maksimi on 24 oppilasta. Erityisesti opetusryhmien koosta puhuttaessa maksimikoko ei ole sama asia kuin tavoitekoko. Ottopäätöksen perusteluissa on myös todettu, että mikäli Lemuun muodostetaan kaksi pienempää opetusryhmää, johtaisi se epätasa-arvoiseen tilanteeseen kunnan koulujen kesken. On perusteltua kysyä, miksi tasa-arvo ei tunnu kuitenkaan olevan ongelma, kun tarkastellaan Kurittulan koulun opiskeluolosuhteita: 50 prosenttia korkeammat oppilaskohtaiset opetuskustannukset, varustuksen sekä liikuntamahdollisuuksien laatu ja määrä (esimerkiksi kaksi älytaulua per luokka, moderni ja monipuolinen tekninen varustelu). Monia tekijöitä, joista muissa kunnan kouluissa voidaan vain haaveilla. Isompaa ryhmäkokoa lautakunnassa kannattivat vain kokoomuksen edustajat sekä hiljattain perustettu yhden valtuutetun demokraattinen ryhmä. Kaikki muut puolueryhmät olivat valmiit puoltamaan Lemun koulun rehtorin esitystä jakaa yksi 23 oppilaan opetusryhmä kahteen pienempään ryhmään. Huomionarvoista on, että vaikka Lemussa olisikin kaksi 1.-luokkaa, ei koulu silti ylitä sille talousarviossa esitettyä kehystä. Miksi ihmeessä koulun on väkipakolla järjestettävä opetusta isommassa ryhmässä, jossa on mukana erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevia lapsia? Ja miksi halutaan toimia vastoin koulun rehtorin näkemystä ja lautakunnan demokraattista päätöstä? Miksi osa Maskun päättäjistä ajaa toistuvasti linjaa, jossa kustannussäästöt ovat tärkeämpiä kuin lasten hyvinvointi? Kukaan ei kai voi väittää, että pyrkimys pienempiin opetusryhmiin olisi lasten kannalta huonompi vaihtoehto. Pieni ryhmäkoko mahdollistaa myös erityislasten opetuksen integroinnin huomattavasti paremmin. Itse asiassa Maskussa tulisi asettaa alkuopetuksen maksimiryhmäkooksi 20 oppilasta. Silloinkin olisimme vielä jäljessä OAJ:n suosituksesta, mutta ottaisimme varmasti ison askeleen lapsiläheisempää ja työrauhaltaan parempaa oppimisympäristöä. Ja voisimme aidosti sanoa olevamme kunnan strategian ydinlauseen takana: ”Masku on kasvava, lapsiystävällinen ja luonnonläheinen kunta, jossa elää kotikunnastaan ylpeitä maskulaisia”. Rami Käkönen (vihr.) Masku