Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Vielä ehtii jääkaapille

Uudenkaupungin valtuusto teki maanantaina historiallisen päätöksen hyvin poikkeuksellisilla järjestelyillä. Luultavasti kokous oli koko maan mittakaavassakin kaikkein erikoisin. Kokouksessa päätettiin kaupungin suurimmasta investoinnista, sivistys- ja hyvinvointikeskuksen (sihy) rakentamisesta. Valtuusto kokoontui kulttuurikeskus Cruselliin, kuten yleensäkin, mutta valtuutetut istuivat salissa yhtä harvassa kuin ennen muinoin mummoilla oli hampaita suussa. Koronan vuoksi oli pidettävä turvavälejä, eikä yleisöä ja toimittajia päästetty saliin lainkaan. Valtuuston julkista kokousta pääsi seuraamaan vain suoratoistona Youtubesta. Ei tässäkään vielä mitään, näin muutkin kunnat ovat järjestäneet kokouksia poikkeusaikana. Uudessakaupungissa tilanteen teki poikkeuksellisen vaikeaksi se, että sihy-keskuksen hankintapäätös piti käsitellä ei-julkisena, koska käsittelyssä oli vielä salassa pidettäviä asiakirjoja. Kun valtuuston ovia ei voinut sulkea, niin suoratoisto pätkäistiin poikki, kun valtuusto alkoi keskustella asiasta. Yli 30-vuotisen työrupeaman aikana olen päässyt seuraamaan noin parisataa valtuustokokousta eri kunnissa. Täytyy myöntää, että näin tylsää kokousta ei ole tullut vastaan koskaan. Kas, kun suoratoisto katkesi, Youtube-tilille ilmestyi kuva rantamakasiineista ja Kaupunginlahdesta. Onhan se nätti maisema, mutta kun kuvaa tuijotti lähes kolme tuntia herkeämättä, alkoihan se puuduttaa. Kovin kauas ruudun äärestä ei voinut lähteä, kun ei tiennyt, milloin kokous jälleen jatkuu. Mutta aika monta kertaa ehti käväistä jääkaapilla. Kolme tuntia on uskomattoman pitkä aika, kun pitää tuijottaa samaa kuvaa. Kun jääkaappiin jäi enää sinappituubi ja valo, piti keksiä ruudun ääressä muuta tekemistä. Toimittajakollega Turusta vinkkasi, että Turun kaupunginvaltuusto käy samaan aikaan ratikkakeskustelua Aurakadulla. Kun kerran aikaa oli, surffailin verkossa välillä katsomassa, mitä maakunnan pääkaupungin valtuustossa tapahtuu. Turussa väännettiin ratikasta ja sen reiteistä ja lopulta äänestettiinkin siitä, jatketaanko ratikan suunnittelua. Vaikka Turussa ratikkavääntö on jatkunut vuosikausia, siellä valtuusto pääsi ulos kokoussalista jo yhdeksältä ja valtuutetut ehtivät vielä iltalenkille. Crusellissa kokous vain jatkui. Välillä tuli mieleen, että ovatkohan valtuutetut jo häipyneet salista ja kaupunkilaiset odottavat yhä kotikatsomoissaan suoratoiston jatkumista. Facebookissa tuttavat kertoivat käyneensä kokouksen aikana lenkillä, yhdeltä oli jo suklaalevy loppunut. Onneksi keittiön kaapista löytyi vielä sokerikorppuja, niitä jyystäessä kärsivällisyys kesti odottamisen. Vihdoin kello 22.50 videoyhteys jälleen avattiin. Koitti historiallinen hetki. Kaupungin tekninen johtaja Jari Nikkari oli kuulemma varannut salkkuunsa kuoharipullon, eikä turhaan. Valtuusto päätti äänin 43-0, että sivistys- ja hyvinvointikeskus hankitaan elinkaarihankkeena Rakennus SRV Oy:lta. Mutta miten kävikään niille valtuutetuille, joiden piti ehdottaa sihy-asian siirtoa syksyyn? Näille 13 kaupunginvaltuutetulle kävi vähän samalla tavalla kuin aikanaan Kolumbukselle, joka kuvitteli löytäneensä Intian, mutta eksyikin Amerikkaan. Kun valtuutettujen siirtoesitys hylättiin, kokouksessa syntyikin yllättäen yksimielinen päätös rakentamisesta. Kaikesta yleisönosastokirjoittelusta olisi voinut päätellä, että valtuustossa syntyy kovakin vääntö sihy-hankkeesta. Mutta niin vain valtuusto päätti jo kolmatta kertaa yksimielisesti sivistys- ja hyvinvointikeskuksen rakentamisesta.