Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Partioviikon tyyli on vapaa – Vehmaalla huivit lensivät

Vehmaan Lustasten lippukunnanjohtaja Vilhelmiina Jalovaara , apulaislippukunnanjohtaja Susanna Ranta ja avuksi saatu Timantit-tarpojaryhmään kuuluva Noora Laitiomäki asettelevat partiohuivin jalkaansa ja yhteisestä merkistä potkaisevat ne korkealle ilmaan. Tarkoitus on saada huivi pyydystettyä ilmalennosta suoraan kaulaan. Kyse on haasteesta, jonka Jalovaara amerikkalaisen esimerkin mukaan antoi ohjaamalleen tarpojaryhmälle etätehtäväksi. Jalovaaran ensi yrityksistä jo toinen osui kohdilleen, mutta osoittautui, että onnistumista on hankalaa toistaa. – Tyyli on vapaa eikä mokaa ole. Meillä on ollut pieniä etätehtäviä, joita on helppo tehdä omaan tahtiin missä vain. Partioviikon toinen tehtävä oli huivittaa itselleen tärkeä asia tai esine. Whatsapp-ryhmässä on jaettu kuvia kissoista, koirista ja nalleista huivi kaulassa, ja joku suunnitteli laittavansa huivin myös ponille, Jalovaara kertoo. Noora Laitiomäki on harrastanut partiota pienen tauon jälkeen nyt nelisen vuotta. Hauskinta partiossa on hänen mielestään uusien asioiden oppiminen. – Ja se, että saa olla kavereiden kanssa. Nyt on vähän ärsyttävää, kun se ei ole mahdollista, hän sanoo. Tällä viikolla on vietetty kansainvälistä partioviikkoa, minkä takia partiohuiveja on saattanut onnistua näkemään katukuvassa tai kotien ikkunoilla. Partion rantautumisesta Suomeen on kulunut 110 vuotta, mutta juhlavuotta ei ole päästy vielä kunnolla viettämään. Torstain Yrjönpäivä on perinteisesti ollut juhlapäivä, jolloin Vehmaallakin on järjestetty koko perheen partio-ohjelmaa, kuten taajamasuunnistusta, ja jaettu kevään taitomerkit. Tältä keväältä merkkien suoritukset jäivät kesken. Jalovaara pohtii, että suoritusmerkkien jako siirtyy luultavasti joulujuhlaan. Susanna Rannan lapset Aino ja Emma Seppälä ovat poikkeusaikana pitäneet partiotaitoja yllä veistelemällä makkaratikkuja ja sytyttämällä tulia uuniin tai saunan pesään. Ranta ohjaa sudenpentujen Mansikat-ryhmää, johon Emmakin kuuluu. Ryhmä on jatkanut etänä taiteilija- ja toimittajamerkkien suorittamista. – Meidän oli tarkoitus viettää yksi kokonainen päivä kololla ja tehdä kipsi- ja savitöitä sekä kankaanpainantaa. Jos tilanne tästä rauhoittuu, kesällä tai alkusyksyllä toteutamme suunnitelman ja olemme ehkä yötäkin. Nyt jokainen on jo voinut kotona maalata, hän kertoo. Toimittajamerkkiä varten sudenpennut ovat saaneet tehtäväksi haastatella puhelimitse kauempana asuvaa sukulaista ja jakaa haastattelu partiolaisten vanhempien Whatsapp-ryhmään. Emma Seppälä haastatteli tätiään Salla Nurmista . Mitä kuuluu? Hyvää. Mitä olet tehnyt? Pihatöitä. Mitä ikävöit? Sukulaisia. Missä olet ollut eniten? Kotona. Onko teillä mennyt hyvin? On mennyt hyvin. Oletko ollut paljon ulkona? Kyllä, melkein joka päivä. Mitä olet tehnyt ulkona? Pihatöitä ja istuttanut kukkia. Entä sisällä? Siivonnut. Kuinka monta kertaa olet siivonnut? Joka toinen päivä. Oletko auttanut lastasi paljon läksyissä? Ei tule läksyä, kun käy koulussa joka päivä opiskelemassa. Välillä kyllä tulee lukuläksyä. Partioviikkoa vietetään viikolla, jolle Yrjön nimipäivä osuu. Vuonna 2020 Yrjönpäivä on torstaina 23.4. Partiolaiset käyttävät silloin partioasua tai huivia koko viikon. Pyhä Yrjänä on ollut partiolaisten suojelupyhimys partion alusta asti. Partioliike perustettiin vuonna 1907 Englannissa. Se rantautui Suomeen 110 vuotta sitten vuonna 1910. Partiotoiminta kiellettiin, koska Venäjä pelkäsi partiolaisten haluavan Suomen itsenäisyyttä. Keväällä 1917 partiotoiminta käynnistyi uudelleen.