Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Monitoimiosaaja tarpeen kolmen pojan kanssa

Poikkeustilanne erilaisine järjestelyineen vaikuttaa voimakkaasti useiden perheiden arkeen. – Päivät venyvät pitkiksi, kun omat työt on tehtävä joko ennen poikien etäkoulupäivien alkua tai sitten iltapäivällä kouluajan jälkeen, lemulainen Pauliina Ojanen toteaa. Ojasen perheen kolme poikaa, ekaluokkalainen Vili , 4.-luokkalainen Valle ja 6.-luokkalainen Otto , ovat kaikki käyneet etäkoulua jo viidettä viikkoa. Kirjanpitäjänä Turussa työskentelevälle äidille tilanne on täysin uusi. Hän on itse tehnyt viime viikot etätöitä ensimmäistä kertaa elämässään, mutta siinä samalla on pitänyt pyörittää perhearkea ja tukea lasten koulua. – Moneen saa taipua. Olen keittäjä, apuopettaja ja välien selvittäjä. Etäpäivät ovat uuvuttavia. Tilanteesta huolimatta perheen äiti on ilahtunut siitä, miten hyvin pojat lopulta koulunsa ovat hoitaneet, vaikka heitä ajoittain pitääkin patistella tehtävien pariin. – Esikoinen hoitaa jo itsenäisesti tehtävänsä. Ekaluokkalainen tarvitsee apua monessa, mutta nyt on huomattu, että myös 4.-luokkalainen tarvitsee tukea. Välillä pojat jumiutuvat Pauliina Ojasen mukaan tekemään jotain muuta, jolloin heitä pitää patistella takaisin tehtävien pariin. – Välitunnit meillä on vietetty vasta koulupäivän lopuksi, jotta olen päässyt itse nopeammin töihin. Normaalitilanteessa äiti Ojanen viettäisi arkipäivät kahdeksasta neljään työpaikallaan Turussa. Lounasaikaan hän voisi pistäytyä ulkona syömässä, ja kotiin päästyään valmistaisi perheelleen yhden lämpimän aterian ja keskittyisi kotiasioihin. Korona-arki on muuttanut tilanteen. Raskainta on oman työpäivän venyminen myöhäiseen iltaan. Ojasilla molemmat vanhemmat vuorottelevat nyt omissa työtehtävissään. – Jos minä olen kotona, mieheni on töissä. Vastuullani on tehdä ruuat, sillä mieheni ei kokkaa. Lasten lounasruokailu ja koulunkäynnin vahtiminen on aina paikalla olevan vanhemman vastuulla. Lasten koulupäivän päätyttyä alkaa äidin oma työpäivä, joka jatkuu iltaan asti. – Ruokaa meillä menee nyt huomattavasti enemmän kuin ennen. Pyrin käymään kaupassa kerran tai kaksi viikossa.     Yhteydenpito opettajien ja oppilaiden välillä toimii Ojasten mukaan Lemussa hyvin. – Jotkut koulupäivät ovat vähän työläämpiä kuin toiset, mutta on hyvä, että koululaisilla on tekemistä, Pauliina Ojanen pohtii. Etäkoulu sujuu hänen mukaansa lapsilta jo tässä vaiheessa rutiinilla, mutta vapaa-ajan ja sosiaalisten suhteiden kanssa on toisin. – Kotikoulu on vanhemmille rankkaa, mutta pojille sosiaalisten suhteiden puute on kovempi juttu. Pojat nahistelevat keskenään ja sen huomaa, että heillä on kova ikävä omia kavereitaan. Olemme antaneet heidän tavata omia kavereitaan yksi kerrallaan tässä pihapiirissä. Vili, Valle ja Otto ovat kaikki aktiivisia partiolaisia. Lemussa on viritelty myös etäpartiota, mutta se ei Ojasten poikia ole innostanut, kun ruutuaikaa riittää etäkoulun takia muutenkin omiksi tarpeiksi. Lisäksi Otto harrastaa taekwondoa ja Valle pelaa jalkapalloa. Korona-arjessa poikien mahdollisuus fyysisen energian purkamiseen on rajoittunut paljolti omassa pihassa seisovalla trampoliinilla hyppimiseen. Erilainen kevät on kannustanut Otto Ojasta myös kädentaitojen pariin. Poika on nikkaroinut lintulaudan ja kasannut naapurin pojan kanssa kuormalavoista kotipihalle mökin. – Seuraavaksi pojilla on suunnitteilla puumajan rakentaminen. Sitä varten täytyy kuitenkin ensin käydä lautaostoksilla, Pauliina Ojanen hymyilee.