Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kouluruokailu lasten oikeus

Lasten oikeudesta kouluruokailuun on keskusteltu julkisuudessa paljon, koska poikkeusolot koskettavat aina eniten heikossa asemassa olevia, lapsia. Poikkeusolot vaikuttavat perheiden ja lasten elämään monin eri tavoin. Liikkumisen rajoitukset ja lähes jatkuva yhdessäolo luovat stressiä perheissä joissa vanhemmilla voi olla eri syistä johtuvia elämäntilanteeseen liittyviä elämänhallintaongelmia. Vaikeissa tilanteissa ongelmilla on taipumus kasvaa. Tilanteen seurauksena perheen ruokamenot kasvavat. Korona virus vaikuttaa myös monien perheiden toimeentuloon lomautusten kautta. Tässä tilanteessa kouluruokailulla tai ruokapaketilla on suuri merkitys. Poikkeustilan jatkuessa on viranomaisille ja päättäjille selvinnyt kouluruokailun suuri merkitys, koska se on saattanut olla lapselle päivän ainoa lämmin ateria. Koska vain noin puolet kunnista tarjoaa etäopetuksessa oleville lapsille ruokailumahdollisuuden tai ruokapaketin, ovat lapset joutuneet eriarvoiseen asemaan. Ministeri Li Andersson korosti Ylen haastattelussa, että kouluruokailu on saatava käyntiin etäopetuksessa oleville sielläkin missä sitä ei vielä ole. Yksikään lapsi ei saa jäädä nälkäiseksi korona epidemian vuoksi. Hän myös korosti, että kouluruuan tarjoaminen ei voi perustua tarveharkintaan. Ruoan tarjoamista voidaan rajoittaa vain jos se on perusteltua viruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Opetushallitus toteaa, että kouluruokailu ei ole tarveharkintainen etuus. Oikeuskansleri toteaa 14.4., että perusopetuslain mukaan jokaiselle opetukseen osallistuvalle on jokaisena työpäivänä tarjottava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen ateria. Etäopetuksessa oleville voidaan ruokailu järjestää siinä laajuudessa kun se on mahdollista. Maskun kunnan talousarviossa koululaisten ateriasuoritteen arvoksi oli kirjattu 2,40 euroa vuoden 2020 talousarviossa. Tuntuu kummalliselta, että Maskun kunta ei ole järjestänyt etäopetuksessa oleville ruokailumahdollisuutta tai ruokapaketteja. Se kuuluukin kunnista siihen heikoimpaan kuntapuoliskoon. Vaikka Maskun kunnan strategiassa on kaiken yllä pilven muodossa visio: ”Masku on kasvava lapsiystävällinen ja luonnon-läheinen kunta. Jossa elää kotikunnastaan ylpeitä kuntalaisia”. Tämä strateginen tavoite on unohtunut tässä poikkeustilassa, joka vaatii uutta suuntautumista ja kykyä ehkäistä tulevia ongelmia.   Kalervo Sarha Masku