Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kriisin keskellä

Piispa Eero Huovinen on kirjoittanut, että hyvinä aikoina meidän on luontevaa puhua Jumalan siunauksesta ja lohdutuksesta. Kriisin keskellä taas on vaikeampi nähdä Jumalan johdatusta. Toisaalta kriisi voi johdattaa Jumalan luokse. Martin Luther Kingin tunnetuin sitaatti ei ole ”me emme ole historian tekijöitä, vaan historia tekee meitä”, mutta se on myös hänen suustaan ja sopii hyvin nykytilanteeseen. Tämä mies, joka tuli tunnetuksi siitä, kuinka paljon hän itse vaikutti historiaan, Ehkä hän kuitenkin ymmärsi, että kaikki asiat eivät ole meidän ihmisten käsissä edes silloin, kun yritämme tehdä kaiken inhimillisesti mahdollisen paremman maailman puolesta? Olemme sekä subjekteja että objekteja. Tässä mielessä historiaan, myös tarjoaa meille kiinnityskohtia ja tärkeitä oppeja sovellettavaksi nykytilanteeseen. Vuonna 1527 suljettiin Wittenbergin yliopisto. Syynä oli rutto, jota jo ennestään osattiin pelätä, sillä olihan siihen aikaan hyvin eurooppalaisten kollektiivisessa muistissa vielä musta surma (1346–1353), joka tappoi 30–60 prosenttia Euroopan väestöstä (noin 25–50 miljoonaa ihmistä). Martti Luther kirjoitti kyseisestä Wittenbergistä kirjeen, jossa hän neuvoi aikalaisiaan: ”Käyttäkää lääkkeitä. Juokaa nestettä, siitä on apua. Desinfioikaa kotinne ja pihanne ja katunne. Karttakaa ihmisiä ja sellaisia julkisia paikkoja, missä lähimmäisenne ei teitä tarvitse tai on parhaillaan toipumassa sairaudesta”. Luther tiesi, että Jumala ja tiede eivät sulje toisiaan pois, vaan ovat saman kolikon kaksi eri puolta. Modernin mikrobiologian isäksikin kutsuttu hurskas katolinen Louis Pasteur taas (1822–1895) kirjoitti: ”Vähän tiedettä etäännyttää ihmisen Jumalasta, mutta paljon tiedettä lähentää hänet Jumalaan”. Mustan surman aikana juutalaisten tapa pestä kädet useita kertoja päivän aikana erotti heidät muista eurooppalaisista. Ainakin osittain sen ansiosta kuolleisuus heidän piirissään oli vähäisempää. Tässä kohden 3. Mooseksen kirjassa olevat puhtaussäännöt ja niiden soveltaminen kädessä oleviin ongelmiin toivat siunauksen kansalle. Jumalan sanan kuunteleminen ja sen mukaan toimiminen johtavat sekä rukoukseen että tieteellisen tiedon seuraamiseen. Vuonna 1280 kuningas Maunu Ladonlukko määräsi rukouspäivän pidettäväksi koko valtakunnassaan maata koetelleen ruton ja kadon torjumiseksi. Mustan surman koetellessa Eurooppaa Suomi säästyi pitkälti siltä. Silloin asiaa auttoivat eristäytyminen ja pitkät välimatkat. Myös rukous kuului silloin torjuntakeinoihin. Jumalanpalveluksissa ja muutenkin kristittyinä rukoilemme viisautta päättäjille. Tänä vuonna vietimme talvisodan päättymisen 80-vuotispäivää. Suuren hädän hetkellä tiedettiin, että Jumala kuulee rukoukset ja antaa voimaa oikeaan toimintaan. Psalmi 90:10 opettaa: ”Meidän elinpäivämme ovat seitsemänkymmentä vuotta taikka enintään kahdeksankymmentä vuotta”. Kyseessä on toki yleistys, mutta samalla yleinen opetus siitä, että uudet sukupolvet tulevat entisten jälkeen. Saamme ottaa esimerkkiä edeltävistä sukupolvista ja kääntyä Jumalan puoleen. Nyt meidät on pakotettu hiljentämään tahtia. Elämme vielä paaston aikaa, mutta kohta pääsiäisen ilosanoma jälleen kaikuu: Kristus nousi kuolleista. Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus ovat sekä historiallinen tapahtuma että myös nykyhetkeen ja iankaikkisuuteen vaikuttava Jumalan teko ja vastaus meille kaikille. Niin normaalioloissa kuin kriisissä. Psalmin 85:8 mukaisesti saamme rukoilla: ”Herra, suo meidän nähdä sinun armosi, anna apusi meille.” Antti Kallio, Mynämäen kirkkoherra