Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Auto maaseudulla usein välttämätön mutta päästöihin voi vaikuttaa

Maaseudulla asuvalla auto on useimmiten välttämätöntä olla, jotta pääsee asioimaan. Autonsa päästöihin voi kuitenkin vaikuttaa. Mynämäessä pidetyssä Kestävän autoilun energiaillassa vaihtoehtoina esiteltiin sähkö ja bioetanoli, joista kummastakin maaseudun oloihin sopivia autoja. Tilaisuuden järjestivät Mynämäen seudun pienkiinteistöyhdistys ja Ravakan Ekoteko-hanke. – Suomessa on ollut tavoitteena, että vuoteen 2020 mennessä sähköautoja olisi 20 000. Nyt viimeisten tilastojen mukaan niitä oli viime vuoden lopussa ladattavat hybridit ja täyssähköautot yhteenlaskettuna melkein 30 000. Näistä Varsinais-Suomessa 2180 hybridiä ja 391 täyssähköautoa, toteaa Valonian energia-asiantuntijan Liisa Harjula .   Omia käyttäjäkokemuksiaan sähköautoilusta kertoi mynämäkeläinen Tuukka Urpi , jolla on vuoden 2014 Mitsubishi Outlander, joka on ladattava hybridi, ja kooltaan tilava perheauto. Urpin ykköskriteerinä autoa valitessa eivät olleet päästöt, vaan ennemminkin se, että perhe mahtuu autoon hyvin, ajaminen on mukavaa ja kustannukset pysyvät kurissa. – Niihin ei ole tarvinnut vielä pettyä, ja sähköllä vain on makeeta ajaa, hän toteaa. Isokokoisen auton kulutus on ollut sähkön ja bensankulutus yhteenlaskettuna Urpin laskujen mukaan noin 5–5,5 litraa sadalla. – Vastaavaa muuta perheenkuljetushärveliä on vaikea saada noilla kulutusluvuilla. Kesällä ihanteellisissa oloissa töihin menomatka sujuu niin, ettei moottori käynnisty kertaakaan, ja takaisin tullessa kulutus on noin 2. Matka-ajossa kulutus on pienellä kuormalla ollut noin 6,1 litraa ja isommalla kuormalla 7. Etätöitä tekevä Urpi ajaa normaalisti kerran viikossa Turkuun, ja vaimolla auton käyttö on samansuuntaista. – 90 prosenttia ajoista on Turkuun ja takaisin ja loput sekalaista paikallista ajoa. Omassa käytössäni 85 % ajoista menee auton ajotietokoneen mukaan sähköllä. Urpi arvioi ajokustannusten pienentyneen lataushybridiin vaihdon myötä vähintään tuhannella eurolla vuodessa. Sähköautojen tulevaisuudessa Urpi näkee hybrideillä paljon mahdollisuuksia. – Jos akustot kehitetään vaikka sille tasolle, että hybrideissä on virtaa sadan kilometrin matkalle, niin silloin esimerkiksi minun ei tarvitsisi näissä päivittäisissä ajoissa käydä tankkaamassa kuin kaksi kertaa vuodessa. Todennäköisesti 80 kilometrin rangekin riittäisi siihen, ettei tarvitsisi käyttää bensaa lähestulkoon lainkaan, hän pohtii omista ajoistaan. Urpilla on vahvasti harkinnassa tulevaisuudessa myös bensiinin vaihtaminen bioetanoliksi.   Sähköautojen latauspisteen hankinta ja käyttö on omakotitalossa asuvalle ehkä helpompi järjestää kuin taloyhtiöissä, joissa päätöksentekoon vaikuttavat muidenkin mielipiteet. Liisa Harjula muistuttaa, että asuinrakennuksen omistavien yhteisöjen on mahdollista saada Aralta avustusta sähköautojen latauspisteiden hankintaan. Sitä voi saada enintään 35 % toteutuneista kuluista. Haulle ei ole määräaikaa, vaan se on jatkuvasti haettavissa. Hankkeella on tehtävä valmius vähintään viidelle latauspisteelle. Avustusta voi hakea asunto-osakeyhtiö, kiinteistöosakeyhtiö, säätiö tai osuuskunta. – Jos on yhtään kutinaa, että joku asukas taloyhtiössä kohta sähköauton sinne parkkeeraa, niin suosittelen että selvitetään vaihtoehdot jo etukäteen, ettei ruveta siinä vaiheessa riitelemään kuka maksaa sen sähkön. Selvitetään etukäteen, mitä latauspiste edellyttää ja kestääkö talon nykyiset sähköjärjestelmät sen, vai pitääkö tehdä jotakin muuta. Ja valmiuden voi aina tehdä, vaikkei sitä käyttöön tässä kohden otettaisikaan, Harjula opastaa.   Oli kyseessä sitten taloyhtiö tai omakotitalo, Turku Energian energiaratkaisujen asiantuntija Ville Kuusisto neuvoo ensimmäisenä tekemään tilannekatsauksen. – Ennen päätöksiä ja hankintoja on hyvä tietää sen oman sähkötekniikan kunto: onko siellä vapaita sulakepaikkoja ja onko keskuksessa vielä varaa. Simppeleintä hänen mukaansa on katsoa omaa kulutustaan taaksepäin. Se antaa viitettä siihen, ovatko omat pääsulakkeet jo täyteen kuormitettu vai ei. Huomioitava on myös se, millaista tehoa latauslaitteelta tarvitsee. – Käytännössä hybridit ottavat yksivaiheista virtaa, 16 ampeeria, eivätkä ne osaa sen enempää ottaa. Ja täyssähköautot alkavat ottaa jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän 3-vaiheista virtaa. Latauslaitteiden valinnasta Kuusisto toteaa, että ne ovat periaatteessa samanlaisia mutta kuitenkaan eivät ollenkaan, vaan kaikissa on omat nyanssinsa. – Eroja on siinä, mitä komponentteja laitteen sisällä on. Onko esimerkiksi vikavirtasuoja integroituna vai onko se hankittava erikseen? Joka tapauksessa se on oltava. Latauslaitteen läpi menevä sähkö on mitattava, ja Kuusisto suosittelee, että taloyhtiöissäkin on selkeintä, kun jokaisen käyttö mitataan erikseen esimerkiksi laitekohtaisella takamittarilla. – Eivät muut sitten joudu vastikkeissa maksamaan toisten latauksia. Yhtenä vaihtoehtona ympäristökuorman vähentämiseen on siirtyä käyttämään bioetanolia bensiinin sijaan. Melko vanhankin auton voi konversiolaitteella muuttaa sellaiseksi, että se pystyy käyttämään bioetanolia. Mynämäessä asiaa oli esittelemässä pirkkalalaisen Steponetech Oy:n Suomen myyntijohtaja Vesa Vaine . – Polttomoottori on mainettaan parempi, varsinkin kun siihen laitetaan uusiutuvaa biopolttoainetta. Sitran vertailun mukaan etanolikonversio laitettuna vanhaan käytettyyn autoon pienentää hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin sähköauto, hän toteaa. Päästöjä laskettaessa Vaine muistuttaa, että mukaan on laskettava myös auton valmistuksen aiheuttamat päästöt. Näitä päästöjä ei tule lisää, kun vanhasta polttomoottoriautosta tehdään ekoauto ja ajetaan se loppuun. Yleisöstä kommentoitiin, että yhtenä esteenä esimerkiksi mynämäkeläisellä on se, että lähin tankkauspaikka on tällä hetkellä Raisiossa. Jakeluverkon suhteen ollaankin muna-kana -ilmiö: jakeluverkkoa ei ole, jos ei ole käyttäjiä, ja käyttäjiä ei tule jos ei ole jakeluverkkoa. Vaine muistuttaa kuitenkin, että laite ei kokonaan käännä etanolille. Käyttäjän ei tarvitse säätöjä tehdä, vaan laite tunnistaa automaattisesti polttoaineen. – Jos menee vaikka Lappiin eikä sieltä saa etanolia, sitten laittaa bensaa tankkiin. Tai jos menee vaikka Ranskaan, jossa etanoli maksaa 70 senttiä litra, voi hyvin käyttää vain sitä. Vainen mukaan yli miljoona Suomessa olevaa bensiini- ja hybridiautoa ovat sellaisia, että ne voidaan muuttaa käyttämään bioetanolia. Yrityksen verkkosivulla voi testata, sopiiko etanolikonversio omaan autoon. Periaatteessa autot, jotka kestävät E10-bensiiniä, kestävät korkeaseosetanolia. Mynämäessä on Hinku-kuntana kiinnitetty huomiota hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen jo pitkään. Menossa olevia suunnitelmia tilaisuudessa esitteli kunnan tekninen johtaja Vesa-Matti Eura . Yhtenä suunnitelmana on tehdä aurinkokennohankinta PPA-rahoitusmallilla eli paneelien hinta maksetaan sähkön hinnassa noin 15 vuoden aikana. Kunnan omistamin metsiin on tarkoitus tehdä Hinku-tavoitteita tukeva metsäsuunnitelma. – Pienelle kunnalle elämän ja kuoleman kysymys on liikkuminen ja palveluiden tavoittaminen pienistä kylistä. Alustavaa selvitystä tehdään haja-asutusalueiden liikenneratkaisuista, Eura kertoo. Sähköautojen latauksessa Mynämäen kunnassa on ajatuksena edetä Euran mukaan niin sanotulla matalalla nousulla. – Suurteholatauspisteet kunnantalon edessä eivät täällä niinkään ole järkeviä, vaan enemminkin esimerkiksi koulun parkkipaikalla voisi olla älykäs latauslaite, joka osaa jakaa kuormaa useiden pistorasioiden kesken. Näin päästäisiin aika helposti ja halvalla kiinni siihen, että henkilökunta saisi hybridinsä ladattua työpäivän aikana.