Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Ratkaisun kevät

Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskuksessa (sihy) ollaan vaiheessa, jossa saatujen tarjousten laadun arviointi alkaa. Koska valintana on ollut kahden kirjekuoren malli, niin hintakuori avataan vasta sitten kun laatuarviointi ja sen pisteytys on tehty. Jos laatuarviointi tehtäisiin ihan viimeisen päälle, niin arviointia tehdessä tekijöiden ei pitäisi tietää kumman tarjoajan tarjousta arvioidaan, mutta tässä tapauksessa niin ei tule käymään (=tarjousten esittelyt). Laatuarviointi tulee ratkaisemaan tarjouskilpailun voittajan, hintapisteiden merkitys on marginaalinen. Jos toinen tarjous on kokonaishinnaltaan esimerkiksi 80 miljoonaa euroa ja toinen 100 miljoonaa euroa, niin niiden ero on 12 pistettä halvemman tarjouksen eduksi. Laatupisteitä on jaossa 140 jaettuna 12:ta kohtaan. Jo pisteen paremmuus jokaisessa kohdassa kalliimman tarjouksen hyväksi riittää kilpailun selvään voittoon, esimerkiksi voittaja saa ko. arviointikohdassa 8 pistettä (=odotusarvon huomattavasti ylittävä) ja häviäjä 7 pistettä (=odotusarvon selvästi ylittävä). Ero on päivänselvä?! VSSHP:n liikelaitoksen tarjousten pisteytystä valmistelevassa työryhmässä päädyimme aikoinaan vaatimukseen, jossa laadun kriteerit tulisivat olla selvästi todennettavissa tai niihin on mittari, muutoin käytännössä kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto takaa vain sen, että saadaan se mitä on haluttu –  oikeammin se, mitä arviointiryhmä on halunnut. Hansel Oy:n eräässä diasarjassa asia on kerrottu seuraavasti: ”Monissa tapauksissa laadun painoarvon kasvattaminen lähinnä mahdollistaa tarjoajalle paremman katteen, laadun suurempi painoarvo ei ts. takaa läheskään aina laadukkaampaa tuotetta / palvelua / lopputulosta”. Pisteytysten jälkeen arviointiryhmä toteaa kilpailun voittajan ja asia etenee kaupunginhallitukseen ja valtuustoon, kunhan hankkeen rahoitus ja sen vaikutukset kaupungin talouteen selvitetään. Toimielimet vahvistavat tuloksen tai keskeyttävät hankinnan. Hankinta voidaan keskeyttää perustellusta syystä ilman korvausvelvollisuutta, mutta hinta ei ole perusteltu syy. Tarjouspyynnössä ei ole velvoitetta hintakatosta ja kaupungin tulevien vuosien taloussuunnitelmat eivät ole sitovia. Tarjoajien oletus kait lähtee siitä, että tilaajalla on rahoitus hankkeeseen ” jos on Mersu vaatimuksena, niin tarjous ei tule Ladasta”. Valtuustohan on tosin 28.10 2019 todennut, ettei perusteltua syytä hankkeen keskeyttämiselle ole, mutta olisiko perusteltavat syyt kuitenkin löydettävissä? Käsittelyn pohjana tulee tietenkin olla hankkeen kokonaiskustannukset – purkaminen, rakentaminen ml. riskit (esim. Pohitullin hallin kunto), sääsuojaus, rakennuttaminen, palvelusopimus, infra, kalustaminen, väistötilat, alaskirjaukset, mahdolliset valtionosuuksien takaisinmaksut jne. Jäljellä on sitten vielä asemakaavan ja rakennusluvan / purkamisluvan saattaminen lainvoimaiseksi, mitään läpihuutojuttuja ne eivät ole. Vanhojen rakennusten purkamisen perusteet ovat yksi toisensa jälkeen vesittyneet ja yhä vahvemmin puskee esiin, että peruskorjauksen hylkäämisen perusteena oli vain halu uudisrakentamiseen ja sen mukana tuomaan monitoimihalliin. Ari Saastamoinen rh., evp.