Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Sekajätteen määrä kasvaa

Rauli Badding Somerjoki lauloi jo 1970-luvulla, miten ”maailma hukkuu paskaan ja me vain luemme lehtiä”. Tilanne tosiaan alkaa näyttää siltä. Sekajätteen määrä vain kasvaa, vaikka lajitteluastioita lisätään. Toisin kuin me suomalaiset ehkä luulemme, emme ole tunnollisimpia kierrättäjiä, vaikka olemmekin asiassa viisastuneet. Meillä on yhä reippaasti kirittävää jätteiden hyödyntämisessä, sillä nykyisellään kierrätyksen osuus on vain 42 prosenttia. Saksassa jätteiden hyödyntämisessä on päästy jo lähes 70 prosenttiin (Kuntalehti 5.3.2020). Suomessa sekajätemäärä on vain kasvanut väkilukuun suhteutettuna, vaikka tietoa ja Rinki-pisteitä on enemmän kuin koskaan. 2010-luvun alussa jätemäärä oli noin 500 kiloa asukasta kohti, nyt noin 550 kiloa. Missä sitten oikein mättää, kun kuitenkin yhä useammassa huushollissa lajitellaan sanomalehdet, kartongit, muovit, lasit, metallit, ongelmajätteet ja osa kompostoi biojätteensäkin? Selityksiä lienee monia. Motivaatiosta jätteiden hyödyntäminen tuskin enää on kiinni. Suomalaiset ovat valistuneita ja valtaosa haluaisi kierrättää, jos se vain olisi helpompaa. Esimerkiksi Vehmaalla vaadittiin adressilla Rinki-kierrätyspisteeseen muovinkeräystä, mutta eipä sitä kuntaan saatu. Uudessakaupungissa muhii yhä närä Lounais-Suomen Jätehuoltoyhtiöön liittymisestä, vaikka valtuusto teki osakkuudesta päätöksen jo tammikuussa. Valtuuston päätöksestä on valitus tekeillä. Todennäköisesti valitus ei johda mihinkään, sillä kaupungilla on Lassila & Tikanojan suuntaan vain sitoumus toimittaa jätteet sinne lokakuun 2022 loppuun asti. Jätteentoimituksen siirtämiselle toiselle kunnalliselle toimijalle, eli LSJH:lle, ei ole estettä. LSJH:n osakkuus on Uudellekaupungille käypä ratkaisu huolehtia, että kaupunkilaisten jätteet kierrätetään tulevaisuudessa kuten EU vaatii. Saman ratkaisun ovat tehneet Vakan alueella myös Masku, Mynämäki, Naantali ja Nousiainen. Kuntien on löydettävä jätehuollon ratkaisut yksin tai yhdessä. Tuleva uusi jätelaki määrittelee kuntien velvoitteet. Todennäköistä on, että uusi laki vaatii kuntia järjestämään jätekuljetukset keskitetysti. Suomen jätehuollon järjestelmän pirstaleisuus on nimittäin kaihertanut EU:ssa erityisesti. Kun vastuu on pilkottu, kukaan ei ota kokonaisvastuuta oikein mistään.