Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Paljon odotuksia

Osuuskuntamuotoinen asuminen ei ole tuttua Mynämäessä, eikä vielä kovin paljon muuallakaan, mutta siihen tulee muutos, jos valtuuston hyväksymä Älykylä-konseptin markkinointi onnistuu. Onnistuessaan johonkin alueelle, sitä ei vielä valtuustossa kerrottu mihin, muodostuisi 15–20 asunnon kokonaisuus, jota hallinnoisi asukkaiden muodostama osuuskunta. Ennakkoluuloista suhtautumista asiaan löytyy varmasti, koska se melkeinpä kuuluu asiaan, mutta saattaa olla että väen vähetessä ennakkoluulottomuus on ainoa asia, jolla maaseudulla pärjätään. Onhan Vakan alueellakin sellaisesta yksi esimerkki, Livonsaaren yhteisökylä. Senkin tulevaisuutta varmasti alussa epäiltiin, mutta kylä on nyt täyttynyt ja tuonut esimerkiksi Velkuan koululle runsaasti oppilaita. Kylällä on osuuspuutarha, ja viimeisimpänä on perustettu osuuskuntamuotoinen kyläkauppa, joka palvelee kaikkia Livonsaarella liikkuvia. Yhteisökylä sai alkunsa, kun keskenään tutut ihmiset hankkivat maata ja ryhtyivät rakentamaan talojaan. Uusia ihmisiä tuli kylään pikkuhiljaa. Mynämäen Älykylä lähtisi rakentumaan ehkä niin, että toisilleen vieraat, mutta samanlaista asumistapaa haluavat saataisiin yhteen. On siis enemmän tuurista kiinni, keitä joukkoon tulee. Mutta jos hyviä tyyppejä, niin ehkäpä vain mielikuvitus on rajana, mitä osuuskunta voi saada aikaan.   Mynämäen kunnalta hankkeeseen menee lähinnä markkinointiin käytettävää rahaa 35 000 euroa, ja työn hoitaa konsulttiyritys. Sitten, jos osuuskunta tosiaan perustetaan, konsultti perii kunnalta maksun asukasmäärän mukaan, 50 asukkaasta kaikkiaan 210 000 euroa. Määrärahan myöntämisestä äänestettiin. Vähemistöön jääneet olisivat halunneet, että konsulttiyrityksen valmiiksi kehittämän konseptin sijaan olisi lähdetty rakentamaan itse omaa Mynämäki-brändiä korostavaa hanketta. Siihen esitettiin kuluvan 30 000 euroa projektipäällikön palkkaamiseen, ja muuhun olisi haettu ulkopuolista hankerahoitusta. Yksi Juha Vanhasen (kok.) perusteluista oli, että oma hanke antaisi kunnalle selkeämmin mahdollisuuden ohjata, kuka siinä on mukana, kun taas Älykylä-mallissa osuuskunta tekee kaikki päätökset. Tähän tosin Pekka Myllymäki (kesk.) huomautti, että tottakai osuuskunta on perustettuaan itsenäinen porukka. – En minäkään halunnut Mynämäkeen asukkaaksi tultuani, että kunta tulisi kertomaan minulle mitä ostamallani tilalla teen. Samaten on osuuskunnan asia, kuinka he kehittävät toimintaansa. Asian aloitteen kautta alulle saattanut Sari Kantonen (kesk.) arvioi, että mihinkään hankkeeseen ei nykyään saa sataprosenttista ulkopuolista rahoitusta, joten kunnan rahaa palaisi enemmän omassakin hankkeessa. Älykylän etujen hän näkee riskejä suurempia: vaikka osuuskunta ei toteutuisi, 35 000 euron määrärahan hyöty tulee jo siinä näkyvyydessä, jota Mynämäki markkinoinnin myötä saa.   Valtuusto hyväksyi myös Akselin hyvinvointisuunnitelmat, joista puhuttaessa korostettiin sitä, miten tärkeää on oikea-aikainen ennaltaehkäisy. Se vain tuntuu olevan se kaikkein vaikein kohta, mihin määrärahoja myönnetään, sillä kukaan ei pysty jälkikäteenkään varmuudella laskemaan, että kun pistimme tämän rahan ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön / ikäihmisten liikuntaan jne., niin sillä summalla estettiin nyt näin monen nuoren syrjäytyminen / ikäihmisen päätymisen laitoshoitoon ennen aikojaan. Uskoa valtuustolla oli kuitenkin siihen, että Akselin ja jäsenkuntien välillä konkreettinen yhteistyö on paranemassa, ja näihin asioihin todella panostetaan.