Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Sikainfluenssasta koronavirukseen

Pääministeri Sanna Marin antoi keskiviikkona eduskunnalle ilmoituksen Suomen varautumisesta koronaviruksen mahdolliseen leviämiseen. Ilmoitus ei tullut yhtään liian aikaisin, sillä samana päivänä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Husissa todettiin ensimmäinen koronavirustartunta. Tartunnan saanut suomalaisnainen oli saapunut Milanosta, Pohjois-Italiasta. Olikin selvää, että jossain vaiheessa epidemia tavoittaa myös Suomen. Vuonna 2009 Suomi varautui sikainfluenssaan. Silloin aluksi uutisoitiin, että sikainfluenssa jää Suomessa lieväksi, jopa jokavuotista kausi-influenssaa lievemmäksi. Silti sikainfluenssaan kehitettiin nopeasti rokote ja sosiaali- ja terveysministeriö varautui koko väestön rokottamiseen. Moni jätti kuitenkin ottamatta rokotteen. Viranomaiset määräsivät myös rajoituksia. Esimerkiksi Puolustusvoimat peruutti läheisten vierailupäiviä varuskunnissa. Silloin se saattoi tuntua liioittelulta. Myöhemmin todettiin, että maailmalla levinnyt H1N1-pandemia eli sikainfluenssa aiheutti kymmenen kertaa enemmän kuolemia kuin Maailman terveysjärjestön WHO:n laskelmissa aiemmin oli arvioitu. WHO:n jälkimmäisen tutkimuksen mukaan pandemia aiheutti 203 000 hengityselinten sairauksista johtuvaa kuolemaa (SK 26.11.2013). Tästä syystä koronavirukseen on suhtauduttu maailmalla hyvin vakavasti. Ihmisten liikkumisen rajoittaminen voi Suomesta katsoen tuntua jyrkältä toimenpiteeltä, vaikka se ei välttämättä sitä ole. Suomessakin rajoituksiin voidaan joutua. Tartuntalain mukaan viranomaiset voivat jopa sulkea päiväkoteja ja oppilaitoksia estääkseen koronaviruksen leviämistä. Epidemialla on myös taloudellisia vaikutuksia. Vakan alueellakin on vientiyrityksiä, jotka tekevät kauppaa muun muassa Kiinaan. Tilanne vaikuttaa vientisektorin kysyntään. Suomessa voidaan olla kuitenkin turvallisella mielellä, meillä kriisivalmius on hyvä ja viranomaisviestintä on luotettavaa ja nopeaa. Jokainen voi omilla toimillaankin vaikuttaa tilanteeseen. Yksinkertaisinta on huolehtia käsienpesusta. Vaikka koronavirusta ei olisikaan, liikkeellä on flunssaa, kausi-influenssaa ja RS-virusta. Vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan joka viides ei pese käsiään ennen ruoanlaittoa ja useampi kuin joka kymmenes ei pese käsiään edes wc-käynnin jälkeen. Parantamisen varaa siis on.