Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Maaseutu sitoo kaupunkien hiilidioksidipäästöt

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja Mynämäen kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Myllymäki on viime aikoina tuohtunut useasti ympäristökeskustelusta. Viimeksi niin kävi, kun Ylen Aamu-tv:ssä keskusteltiin liikenteestä. – Se on kauhea ongelma, jos Kainuun pappa ajelee vanhalla Volvolla, vaikka juuri se sama pappa voi olla metsänomistajana osa ympäristöratkaisua.   Ympäristökeskustelussa painottuu Myllymäen mielestä liikaa kaupunkilaisnäkökulma. Kun SYKE ja Sitra loivat kestävän talouden malleja, keskusteltiin mikä on tavoiteltava yhdyskuntarakenne. – Siinä paljastui, miten ympäristölaskennat tehdään. Laskelmissa esimerkiksi Raahessa asuvan päästöt ovat vain 4,5 tonnia, kun Mynämäessä asuvan 9,5 tonnia. – Laskelmissa ei ole huomioitu lainkaan Raahen pohjoismaiden suurinta terästehdasta. Sen sijaan jokainen peltotilkku Mynämäessä on laskettu, vaikka pellot tuottavat ruokaa huomattavasti suuremmalla porukalle kuin vain mynämäkeläisille, hän vertaa. Kun kaupungeissa kauhistellaan maatalouden ympäristörasitteita, jää huomaamatta, minkälaisia kaupungit ovat: – Helsinki on täynnä betonisia, teräksisiä ja lasisia rakennuksia asfaltin ympäröimänä, hän vertaa. – Kaupunkiympäristöissä ei ole hiilensidontaa. Maaseutu hoitaa hiilensidontaa. Hänen mielestään keskustelussa pitäisikin tiukemmin sitoa yhteen päästöt ja hiilensidonta. Sitten vasta keskustelu olisi reilua. – Niin kauan kuin tätä keskustelua ei käydä avoimesti, vihreitten ja perussuomalaisten kuplat vahvistuvat. Tolkun ihmiset haluaisivat kuitenkin kuulla, miten tämä ilmastonmuutos ratkaistaan. Myllymäki toivoo, että keskustelussa puhuttaisiin kokonaispakettina liikenteestä, lähiruoasta, julkisista hankinnoista, energian tuotannosta ja bio- sekä kiertotaloudesta. Hänestä olisi reilua esimerkiksi myöntää, että maaseudulla tarvitaan omaa autoa, mutta kaupungeissa pitäisi suosia joukkoliikennettä. Myös maaseudulla asuvien pitäisi tarkistaa asennettaan. – Tuolla baarissa äijät sanovat, ettei sillä ole hyttysenpaskan vertaa merkitystä, mitä me täällä Suomessa teemme. Se ei pidä paikkansa, niin Italia, Ranska, erityisesti Saksa, mutta myös Kiina ja Intia etsivät jo ympäristöratkaisuja. EU:ssa parikymmentä vuotta juurikasviljelijöiden puolesta puhunut Myllymäki näkee, että Suomessa kyettäisiin tarjoamaan muille maille ratkaisuja. – Ne ovat niitä meidän tulevaisuuden työpaikkoja.   Ympäristöasioista pitäisi löytää yksimielisyys samaan tapaan kuin tupakoinnin riskeistä.  Hän muistuttaa, miten vielä 60-luvulla lääkäritkin sauhuttelivat tupakkaa. – Nyt jokainen tietää, että se on oikeasti vaarallista. Ilmastonmuutokseen reagointi vaatii meiltä kaikilta samankaltaista asennemuutosta. Myllymäki on toiveikas myös Mynämäen tulevaisuuden suhteen. Hän uskoo, että Varsinais-Suomessa vielä huomataan kunnan vahvuudet. Erityisen ylpeä hän on siitä, että Mynämäki on ollut ensimmäisiä Hinku-kuntia. – Meillä on tolkullisesti viety asioita eteenpäin, on energiakävelyitä ja sähköautoesittelyitä. Myös kunnassa vireillä oleva älykylä-hanke edustaa tulevaisuutta. – Kymmenen vuoden päästä meillä on täällä Mynämäessä uusia asukkaita ja asumisen muotoja, joissa on vahvasti yhteisöllisyys ja jakamistalous mukana sekä ympäristöystävällistä energiaa. Niinkin Myllymäki ennustaa, että syntyvyys kääntyy vielä kasvuun Suomessa. – Mutta sitä ennen tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, jotta Suomi pärjää.   Huom! Juttuun tehty tekninen korjaus (kappalejako) ensijulkaisun jälkeen. KTM Pekka Myllymäki on aloittanut työuransa opettajana   tunnetaan jalkapalloilijana, lobbarina sekä maatalousyrittäjänä   Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston puheenjohtaja sekä Mynämäen kunnanhallituksen puheenjohtaja (kesk.)   edustanut parikymmentä vuotta juurikasviljelijöitä Sugar Beet Europessa (Cibe)   valittu kaudelle 2020– 2025 EU:n alueiden komitean varajäseneksi sekä luonnonvaravaliokuntaan   ollut ehdolla EU-vaaleissa 2004 ja 2009 sekä eduskuntavaaleissa 2015 ja 2019   täyttää 60 vuotta 6.3. (ei vastaanottoa)