Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Koskisella, Rantalalla ja Mutasella puoluejäsenkirja – Vakan alueella viisi sitoutumatonta kuntajohtajaa

Vakan kahdeksan kunnan levikkialueella on kolme puolueisiin sitoutunutta johtavaa viranhaltijaa. He ovat Naantalia luotsaava keskustalainen Jouni Mutanen , kokoomuksesta Liike nyt -riveihin pompannut Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen ja Taivassalon kokoomuslainen kippari Vesa Rantala . – En usko, että puoluejäsenyydestä on sen enempää hyötyä kuin haittaakaan. Ammattitaitoinen kuntajohtaja ei anna puoluekannan vaikuttaa työhönsä. Se on hyvä suuntaus, että puoluekannan merkitys on vähentynyt kuntajohtajien valinnassa. Kuntajohtaja, joka on jonkin puolueen jäsen, kiinnittää erityistä huomiota siihen, että hän perustelee huolellisesti ehdotuksensa ja ratkaisunsa eikä anna puoluekannan vaikuttaa työhönsä, Mutanen sanoo. Koskinen ei julkisesta puolueloikastaan ole kovin huolissaan. – Suurin osa tehtävistä on sellaisia, joissa ei ole hyötyä puolueen jäsenyydestä kunnanjohtajan perustyössä. Mahdollisimman laajat yleiset yhteiskunnalliset verkostot auttavat edunvalvontatyössä. Valintani Vehmaalle ei tapahtunut puoluepoliittisin perustein. Suuremmissa kaupungeissa merkitystä on varmasti edelleen ylimpiä virkoja täytettäessä, Koskinen uskoo. Rantalan mukaan puoluejäsenyydestä ei virkatehtävissä hyötyä eikä haittaa. – Hyötynä voi pitää verkostoitumista. RKP on kutsunut kunnanjohtajia myös hallitusneuvotteluihin, varmaankin kokemuksena hyödyllinen ja mielenkiintoinen. Puoluekannan merkitys kuntajohtajien valintaan ei ole vähentynyt. Kunnan kulttuurinen tausta vaikuttaa, millaisen painoarvon se kulloinkin saa, Rantala toteaa. Alueen muut kuntajohtajat ovat sitoutumattomia. Viisikko ei julkisesti julistaudu muutenkaan minkään puolueen kannattajaksi. – Puoluejäsenyydestä on harvoin hyötyä, mutta tämä riippuu kunnan toimintakulttuurista ja siitä, miten vahvasti puolueeseen sitoutunut kunnanjohtaja on. Haittaa voi olla ja se riippuu paljon kunnan poliittisesta valta-asetelmasta. Viranhaltija joutuu helposti poliittisen ajojahdin kohteeksi, jos valmistelu ei miellytä. Mitä isompi kunta, sitä enemmän puoluekanta vaikuttaa kuntajohtajan valintaan. On hyvä, että viranhaltijat ovat asiantuntijoita ja luottamushenkilöt hoitavat politikoinnin. Pätevyys ei ole kiinni puoluekannasta, Mynämäen Seija Österberg korostaa. – En osaa sanoa, onko jäsenyydestä hyötyä, jos ei suunnittele poliittiselle uralle lähtemistä. Haittaa saattaa olla, koska puolueettomuus ja tasapuolisuus voivat tulla epäilyksen alle. Uskon, että myös ns. jäsenkirjajohtajat toimivat virkavastuulla. Mutu-tuntuman perusteella puoluekannan merkitys on vähentynyt varsinkin silloin, kun kyseessä ei ole pormestarimalli. Se tuo kuntien ja kaupunkien johtoon poliittisen johtajan, joka johtaa myös operatiivista toimintaa. Puoluekannalla ei ole suurta merkitystä. Tietysti yhteiskunnallinen näkemys ja arvomaailma näkyvät kaikkien työssä. Tällä en tarkoita pelkästään kuntajohtajia, Maskun Arto Oikarinen jatkaa. – Puoluejäsenyydestä voi olla enemmänkin haittaa virkatehtävien hoidossa. Se voi aiheuttaa kitkaa, ennakkoluuloja ja jännitteitä viranhaltijan ja luottamushenkilöiden väliseen yhteistyöhön. Puoluekannan merkitys on vähentynyt kuntajohtajien valinnassa ja tämä on hyvä suuntaus. Huomioitavaa on myös samanaikaisesti pormestarimallin suosion kasvaminen. Puoluejäsenyyden merkitys vaihtelee yksilökohtaisesti ja myös toimintaympäristö vaikuttaa. Kyse on siitä, kuinka paljon jäsenyyteen kiinnitetään huomiota arjessa ja kuinka paljon sille annetaan painoarvoa toimintaympäristössä, Nousiaisten Teemu Heinonen pohdiskelee. – Lähtökohtana hyötyajattelussa on luonnollisesti kunnan edun mukainen toiminta. Puoluejäsenyydestä ei ole haittaa, jos toiminnassa korostuu kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna kunnan etu. Puoluekannan merkitys lienee vähentynyt kuntajohtajien valinnassa, Kustavin Veijo Katara arvelee. – Kuntajohtajalla saattaa olla vaikutusmahdollisuuksia puolueensa kautta, mutta luottamus poliittiseen tasapuolisuuteen kärsii. En usko, että puoluekannan merkitys on valinnassa vähentynyt. Puolueet haluavat vaikuttaa, joten ne pyrkivät lisäämään vaikutusmahdollisuuksiaan. Mitä vaikutusvaltaisempaan puolueeseen kuntajohtajalla on kytkös, niin sitä suurempi on merkitys, Uudenkaupungin Atso Vainio muotoilee.