Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Leikillisesti Oheistaidekodin kesässä

Vehmaan Vinkkilän Oheistaidekodissa avattiin lauantaina Outi Heiskasen, Riitta Järvelän ja Outi Markkasen näyttely teemalla Leikki. Näyttely koostuu muun muassa grafiikasta, kollaaseista, valokuvista ja videodokumenteista. – Olen taiteilijana dokumentaristi. Kuvaan ihmisiä ja heidän jälkiään. Kerron asioista, jotka koskettavat minua. Etsin kuvaani tunnetta, jota ihminen minussa herättää. Minua liikuttaa pienet ja vallattomat; lapset ja naiset; kuluneet, käytetyt ja hauraat. Näen voimaa, surua, herkkyyttä. Koen elämän sattumanvaraisuuden ja arvaamattomuuden, kirjoittaa Riitta Järvelä taiteilijamatrikkelissaan. Jyväskylässä vuonna 1951 syntynyt Riitta Järvelä opiskeli valokuvaajaksi Taideteollisessa Korkeakoulussa 1972–1978. Jo pitkään Pirkkalassa asunut Järvelä suoritti videotaiteilijan erikoistumisopinnot 2008–2009 ja valokuvataiteilijan erikoistumisopinnot 2009–2010. – Dokumentaarisia valokuvia olen ottanut 40 vuoden ajan. Kuvaan Hasselbladilla, ja kun täytin 50 vuotta aloin nähdä väreissä eli ryhdyin kuvaamaan värifilmille. Nämä videoteokset ovat pitkiä ja hitaita projekteja, ja ne sisältävä myös still-kuvia, joista vanhimmat ovat parinkymmenen vuoden takaa. Järvelän toinen video käsittelee Leikki-teemaa Bangladeshissa, Myanmarissa ja Intiassa, toinen Euroopassa. Tulevista kuvauskohteista hän mainitsee Barcelonan ja Istanbulin. Samanikäiset Riitta Järvelä ja kirjankuvittajana tunnetuksi tullut Outi Markkanen ovat tunteneet toisensa 10-vuotiaasta asti. Markkanen valmistui Lahden taideteollisuusoppilaitoksesta 1976, jonka jälkeen hän opiskeli Prahan sovellettujen taiteiden korkeakoulussa Umprumissa 1976–1978. – Se oppilaitos oli ihan kamala, mutta siellä sain perehtyä tsekkiläiseen kuvitustaiteeseen. Ensimmäisen kuvitustyöni tein Jaana Lapon tekstiin pohjautuvaan kirjaan 1978, viimeisen kuvitustyöni tein 2001. Tämä on kovaa aikaa kirjan kustantamiselle. Yhden kirjan kuvittaminen vuodessa ei elätä taloudellisesti eikä myöskään tyydytä taiteellisesti. Outi Markkanen ei maalaa tauluja. Sen sijaan hän vedostaa linografiikkaa ja puupiirroksia. Kollaaseja hän tekee kierrätysmateriaalista. Nyt Oheistaidekodissa on esimerkiksi hänen rakentamansa huone Konneveden vanhan siunauskappelin ikkunoista. – Mielikuvitus, leikki, seikkailu, ne ovat minun johtoteemoja taiteen tekemisessä. Ulkomailla työskentelen aina, kun voin. Itäliassa olen opiskellut ja toinen mieleinen paikka on Istanbul. Sain taiteilijaeläkkeen kuvitustaiteesta 2016. Se oli ihanaa, nyt pärjään paremmin kuin koskaan. Markkanen julkaisi oman Unieläimet-kirjan 1990. Teoksen Karannut viiri -kuvan teksti kuuluu seuraavasti: Lohikäärme leijana liitää,/ tulena kiitää,/ pilvissä loikkii, tähtenä tuikkii. Korkealla, kaukana peltitähti. Oheistaidekodin kesänäyttelyn avajaisissa sunnuntaina esiintyi keskiuusimaalainen naiskuoro Ehivaija-yhtye. Ehivaija? – Se on mordvan kieltä ja on suomeksi trala-laa. Esitämme suomalais-ugrilaisia kansanlauluja, nyt inkeriläisiä, karjalaisia ja suomalaisia laulelmia. Vakka-Suomen Sanomille haluamme esittää laulun 100-vuotias sakka, sanoi naisenergisen lauluryhmän jäsen Pipa Paljakka.