Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Vakka-Suomesta matkailuselvitys – Selvitysmies Antti Karlin näkee alueella paljon potentiaalia

Matkailu tarjosi vuonna 2018 Vakka-Suomessa 178 työpaikkaa, mutta työpaikkoja voisi olla vielä paljon enemmän. Näin arvioi yli 30 vuoden matkailualan hankkeissa työskennellyt Antti Karlin , jonka Ukipolis on palkannut laatimaan matkailuselvitystä Vakka-Suomesta. Selvitystyö käynnistyi helmikuun alussa ja valmistuu heinäkuussa. Sille luonteva jatko olisi matkailun kehittämishanke, sillä Karlin sanoo jo nyt, että alueella on valtavasti potentiaalia. – Matkailu toi vuonna 2018 alueelle 32 miljoonaa euroa. Tästä Uudenkaupungin osuus oli 18 miljoonaa euroa. Uskon, että matkailutulo voisi kasvaa voimakkaasti, jos alueella tehtäisiin enemmän yhteistyötä. Karlin on vetänyt useita kehittämishankkeita, muun muassa Virossa. Hän näkeekin, että Vakka-Suomen alue voisi ottaa mallia esimerkiksi matkailijoiden suosimasta Saarenmaasta, jossa asukkaita on 36 000. – Täältä voisi tehdä sinne opintoretken katsomaan, mitä siellä on tehty, hän ehdottaa. – Vakka-Suomessa on paljon vahvuuksia, joita voisi hyödyntää vielä enemmän. Samoin pitäisi löytää oma identiteetti. Tunnuksia voivat olla meri, yrittäjyys ja graniitti. Hän pohtii myös, että esimerkiksi luonto- ja liikuntamatkailua voisi edistää alueella. – Onhan alueella vaikka mitä liikuntamahdollisuuksia aina hiihtoputkesta uimahalliin ja luontoreitteihin. Karlinin mukaan matkailuun ovat Vakka-Suomen alueella satsanneet eniten saaristokunnat Uusikaupunki, Taivassalo ja Kustavi. Se näkyy esimerkiksi siinä, että kunnat tarjoavat matkailutietoa netissä usealla kielellä. Sen sijaan esimerkiksi Pyhäranta voisi Karlinin mielestä lisätä näkyvyyttään. – Kun Turun ammattikorkeakoulu järjesti 3– 4 vuotta sitten tilaisuuden, jossa ideoitiin sata matkailutoimintoa Reilaan, se lisäsi Reilan kiinnostavuutta. Esimerkiksi joulun aikaan parkkipaikat olivat aivan täynnä. Mitä mahdollisuuksia sitten olisikaan kesällä? Vuonna 2018 Pyhärannassa oli matkailun parissa vain kolme henkilötyövuotta. Vakka-Suomen alueella on ollut viimeksi yhteismatkailuhanke vuonna 2005. Sen jälkeen kunnat ovat tehneet yhteistyötä lähinnä messuilla. Karlinin mukaan ongelmana on, että kun jokin hanke alkaa, se myös päättyy. – Siihen se sitten tyssähtää. Verkkosivut jäävät olemaan, mutta kukaan ei niitä sitten enää päivitä. Jos esimerkiksi Jyväskylästä tulee ja haluaisi kalastus- tai kanoottiretkelle, on vaikea löytää tietoa, miten retkelle pääsisi. Ukipoliksen matkailuselvityksessä kartoitetaan matkailun roolia kunnissa, alueen matkailuyrittäjiä, digitaalista markkinointia, sosiaalisen median käyttöä sekä kestävän matkailun kehittämistä. – Matkailualan yrittäjät saavat maaliskuun alkupuolella kyselyn, jotta saamme tietoa, mikä tilanne nyt on, Karlin kertoo. Ukipoliksen matkailuselvityksen piti käynnistyä yhtä aikaa Loimaan seudun kanssa. Loimaan seutu on aloittamassa omaa selvitystä maaliskuussa. Karlin sanoo, että yhteisenä tavoitteena on hakea rahoitusta pitemmälle kehittämishankkeelle. Tulevassa hankkeessa voitaisiin edistää matkailua esimerkiksi kuten Lapissa on tehty. – Lapissa on hyödynnetty alueella asuvia ulkomaalaisia. Esimerkiksi Uudessakaupungissa asuu kymmenen kiinalaista. Heitä voisi ehkä käyttää apuna alueen matkailulle, Karlin ideoi.