Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Talvilomaa syyskeleissä

Tällä viikolla monissa perheissä on vietetty talvilomaa, vaikka talvesta ei ole tietoakaan. Meteorologi Nina Karuston mukaan läntisessä Suomessa on edelleen käytännössä terminen syksy (L-S 20.2.). Terminen talvi ei ole vielä alkanut, eikä se välttämättä alakaan. Termisestä talvesta puhutaan, kun kymmenen vuorokauden ajanjaksolla keskilämpötila jää alle nollan asteen. Tällä viikolla on ollut pari kylmempää päivää, mutta tänään sään pitäisi jälleen lämmetä. Vuositilastojen mukaan näin leuto talvijakso on harvinainen, mutta ei täysin poikkeuksellinen. Vastaavia talvia on ollut myös keväällä 2008 sekä vuosina 1973 ja 1930, jolloin talvet olivat leutoja ja lyhyitä. Terminen talvi voi kuitenkin tulla vielä maaliskuussa. Vasta maaliskuun jälkeen voidaan arvioida, onko tämä talvi ollut sittenkin historiallinen, sillä tähän mennessä terminen talvi ei ole jäänyt vielä kertaakaan väliin Manner-Suomen alueella. Tämä talvi on ehkä herätellyt miettimään myös ilmastonmuutosta ja omaa käyttäytymistään. Jos on kokenut ympäristöahdistusta, tämä talvi ei ole sitä ainakaan lieventänyt. Etenkin nuorten ympäristöahdistus tulee vastaan kaikkialla. Esimerkiksi Vehmaan seurakunnan kesäteologi Jussi Seppälä kertoo tässä lehdessä, miten nuoret haluavat rippikoulussakin keskustella ympäristöasioista. Nyt kirkko on ottamassa asian myös rippikouluopetuksen piiriin. Helsingin yliopisto järjesti viime joulukuussa avoimessa yliopistossa ensimmäistä kertaa opintojakson, jonka aiheena oli ympäristöahdistus. Opintojakson tarkoitus oli antaa eväitä ekokriisin herättämien tunteiden ymmärtämiseen ja lievittämiseen. Yliopiston opintojakso voi tuntua liioittelulta, mutta ei sitä valitettavasti ole. Sitran viime vuonna tekemän kyselyn mukaan 15– 30-vuotiaista suomalaisista peräti 38 prosenttia kokee ilmastoahdistusta, vanhemmasta väestäkin 27 prosenttia. Käytännöllinen ahdistus ohjaa toimintaan, mutta ympäristöahdistus voi muuttua myös lamauttavaksi. Jotta niin ei kävisi, tarvitaan järkevää keskustelua ympäristöasioista ja yksilön vaikutusmahdollisuuksista. Vaikka hiihtolomalla ei ole päästy ulkoladuille ja luistelukentille, toivottavasti silti on osattu nauttia luonnossa liikkumisesta. Todennäköisesti paras lääke ympäristöahdistukseen on lähteä luontoon ja huomata, kuinka paljon jäljellä on kaunista ja hyvää.