Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Talvisota esti suomalaisten kansanmurhan

Sotavuosia harrastusmielellä tutkinut lietolainen Seppo Posio kävi läpi maanantaina Nousiaisten veteraanikokouksessa talvisodan ratkaisuhetkiä Kannaksella. Posio esitti oman näkemyksensä talvisodasta. – Talvisodassa ei ollut kyse pelkästään Suomen itsenäisyydestä ja rajoista. Kun vastassa oli pahan valtakunta, talvisota tarkoitti myös kansanmurhan välttämistä. Ilman talvisotaa esimerkiksi kaikki suojeluskuntalaiset olisi surmattu koteihinsa, Posio totesi. Posion mukaan talvisodan juuret ulottuivat vuonna 1920 solmittuun Tarton rauhaan. – Jo silloin Suomi liitettiin Neuvostoliiton etupiiriin. Kun Suomi ei myöhemmin suostunut alueluovutuksiin, Neuvostoliitto käytti sodan syttymiseen suurvallan keinoa eli valhetta. Mainilan laukausten jälkeen Neuvostoliitto ampui ja haavoitti omia, vaikka tätä ei vieläkään oikein myönnetä. Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään. – Tällä ei kuitenkaan ollut yhtään mitään merkitystä. Posio kuvaili talvisotaa viime vuosisadan sankaritarinaksi jo pelkästään siksi, että Neuvostoliiton miljoona-armeija oli kolminkertainen määrä sotilaita Suomeen verrattuna. Myös panssarivaunujen ja lentokoneiden lukumäärässä Neuvostoliitolla oli murskaava ylivoima. – Suomen sotilas oli kuitenkin kekseliäs. Näin syntyivät muun muassa kasapanos, polttopullo ja panssariestekaivanto. Lisäksi suomalaisjoukot saivat sodan aikana saaliikseen panssarivaunuja, jotka tulivat Posion mukaan todelliseen tarpeeseen. Talvisodassa oli alkuvaiheissa mukana 60 000 suomenhevosta ja lopulta määrä nousi 90 000:een. – Suomalaisten sotilaiden ja naisten lisäksi suomenhevonen pitää liittää vahvasti isänmaan vapauden säilyttämiseen. Viattomista luontokappaleista tuli talvisodan sankareita, Posio luonnehti. Posio muistutti, kuinka rankkaa työtä tekivät esimerkiksi ne naiset, jotka valmistelivat kaatuneiden siirtoa kotiin. – Suomi oli ainoa maa, joka pyrki saamaan sankarivainajat siunattaviksi oman seurakunnan hautausmaalle. Sillä oli suuri merkitys maanpuolustushengelle, ettei ruumiita jätetty vihollisen maille. Talvisodan jälkeen 430 000 suomalaista joutui jättämään kotinsa. – Valitettavasti evakuointia ei ollut suunniteltu etukäteen, Posio harmitteli. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 13. maaliskuuta 80 vuotta talvisodan päättymisestä.