Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kokemuspohjainen pedagogiikka ja avoimet oppimistilat

Koska koulukeskustelu on keskittynyt pääasiassa vain rakennuksiin. Pyydän pedagogian ertyiasantuntija Inkeri Parviaista selvittämään tällä palstalla perusteellisesti, mitä uudenlainen pedagogiikka on, miten se toimii käytännössä ja miksi se vaatii avoluokkakoulut. Täällä kaupungissa ja laajemmin myös koko valtakunnassa pitäisi saada käyntiin avoin keskustelu siitä, miten perustuslain takaama tasa-arvoinen opetus toteutuu tässä koulumyllerryksessä. Jorma Laivoranta Kiitos ytimekkäästä kysymyksestä. Onkin hyvä vielä pysähtyä pohtimaan, millaista koulua ja oppilaitosta Uudessakaupungissa ollaan suunnittelemassa. Tai millaiseen ajatteluun tilojen suunnitteluun annetut tavoitteet perustuvat? Kuten tunnettua on, Uusikaupunki toteuttaa Uudenkaupungin yhtenäiskoulun ja lukion elinkaarihankkeena. Tuossa prosessissa olemme vasta siinä vaiheessa, että pääsemme näillä näkymin kesään 2020 mennessä valitsemaan palvelutuottajan, jolla puolestaan on vastuu mm. rakennuksen suunnittelusta ja rakentamisesta. Tällä hetkellä meillä on käytettävissä vasta vaihtoehtoisia hahmotelmia koulurakennukselle. Olemme asettaneet palvelutuottajalle tavoitteita koulutilojen suunnitteluun. Jos ne toteutuvat, meille tulee kouluun oppimisalueita, jotka muodostuvat erikokoisista opetustiloista ja oppimisaulasta. Keskellä on oppimisaula ja oppimisaulasta mennään opetustiloihin. Opetustiloja ja oppimisaulaa voidaan yhdistää, avata ja sulkea erilaisten opetustilanteiden mukaan. Tiloista siis pyritään tekemään muunneltavia, jolloin niissä voidaan työskennellä eri kokoisten opetusryhmien kanssa. Tarvitsemme kouluumme tiloja pienryhmille ja hiljaiseen työskentelyyn. Tilojen pitää olla helposti valvottavissa. Tarvitsemme myös liikkumaan aktivoivaa tilaa ja pihaympäristöä. Yhteenvetona voidaan siis todeta, että meille ei ole suunnitteilla niin kutsuttua avoluokkakoulua. Ei meille myöskään ole tulossa perinteistä käytäväkoulua. Pyrimme toteuttamaan koulun tilasuunnittelun tasapainossa toiminnan uudistamisen ja säilyttämisen kanssa. Kuten Suomen nykyisessä hallitusohjelmassa tavoitellaan, olemme mekin asettaneet tavoitteeksi koulun toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen modernisoinnin ja monipuolistamisen. Merkille pantavaa on myös, että koulun opettajat ovat olleet mukana jo parin viime vuoden aikana tilojen alustavassa suunnittelussa. Ja kun palvelutuottaja on valittu, jatkamme yhdessä muun muassa opettajien kanssa valitun palvelutuottajan suunnitelman täsmentämistä. Opettajilla on pedagoginen vapaus. Opettaja siis valitsee opetuksessaan oppimisen tarpeet huomioivat työtavat. Opettajan näkökulmasta oppimisympäristön olisi oltava sellainen, että siinä on helppo olla oppilaiden kanssa. Parasta on, jos oppilaan motivaatio oppimiseen lähtee oppilaasta itsestään. Itse oppimisen nähdään olevan ilmiö, joka tapahtuu ihmisen mielessä ja vuorovaikutuksessa. Tunnistetaan, että uusi tieto rakentuu vanhan päälle, rinnalle ja sijaan. Koulussa tuetaan ajattelun ja oppimisen kehittymistä. Oleellista on käynnistää oppilaan ajattelu ja ymmärtäminen. Tuossa prosessissa on myös oppimisympäristöllä vaikutuksensa. Olemme jo lukuisia kertoja pyrkineet tiedottamaan muun muassa paikallislehtien palstoilla ja eri tiedotustilaisuuksissa kouluhankkeemme taustoista, tavoitteista ja etenemisestä – siis kaikesta mahdollisesta, mistä on olemassa tietoa.  Jatkamme tiedon jakamista. Toisaalta, jos mieltä askarruttaa tulevan koulurakennuksemme tilaratkaisut ja niiden taustat, olen esimerkiksi minä helposti tavoitettavissa – vaikkapa puhelimitse tai sähköpostitse. Vastaan mielelläni kysymyksiin. Inkeri Parviainen Pedagoginen erityisasiantuntija Uudenkaupungin kaupunki