Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Nousiaisten miesten ystävyydellä ikää yli kolme vuosikymmentä

Nousiaislaiset kaverukset Matti Kantonen ja Jorma Ruosteenoja nautiskelivat ystävänpäiväkahvit hyvissä ajoin jo keskiviikkona. Vuosimallia 1942 olevalla kaksikolla on takanaan yhteistä ystävyyshistoriaa jo runsaat kolme vuosikymmentä. Kaikki alkoi 1980-luvun loppuvuosina. Suomen Punaisen Ristin Nousiaisten osaston ystäväpalvelun silloinen vetäjä Ella Huotari houkutteli sairauseläkkeelle jääneen Ruosteenojan mukaan toimintaan. – Ryhdyin käymään Moision vanhainkodissa, jonne muodostui sellainen miesten piiri. Joimme kahvia, söimme pullaa ja juttelimme, Ruosteenoja muistelee. Ruosteenojalla on ollut vuosien mittaan lukuisa määrä SPR-ystäviä, mutta enää on kaksi jäljellä. Toinen heistä on Kantonen, joka sairasti lapsena polion. Vanhempiensa kuoleman jälkeen Kantonen on asunut 17-vuotiaasta saakka vanhainkodissa. Tosin pari viikkoa sitten mies muutti Henriikan palveluasuntoon. – Minulla oli ennen kämppäkavereita, joiden kanssa tuli joskus riitaa, mutta nyt saan asua yksin. Olen Moisiossa käynyt läpi kaikki osastot, kun talossa on ollut remontteja. Tähän asuntoon ei muita oteta, vaikka tilaa olisikin. Tämä huone on oikein viimeisen päälle, Kantonen hehkuttaa. – Ruokakin maistuu paremmin. Nyt ei ole punnittu, olenko lihonut. Takavuosina Kantonen oli tuttu näky Nousiaisten kyläraitilla. Nyt liikkuminen on käynyt sen verran hankalaksi, ettei omatoiminen ulkoilu tahdo enää onnistua. Asunnostaan mies kuitenkin seuraa tarkasti, kuinka Henrikin yhtenäiskoulun laajennustyöt sujuvat naapuritontilla Viime viikolla Kantonen täytti 78 vuotta. – Elossa vielä ollaan. Normaalitahti on nyt sellainen, että Ruosteenoja vierailee Kantosen luona parin viikon välein. Edelleen kahvittelu kuuluu ohjelmaan. – Aika kuluu mukavasti, kun juttelemme vaikkapa Nousiaisten asioista, joista Matti on hyvin perillä. Joskus haukumme Trumpia , Ruosteenoja myhäilee. Kantosella riittää muutakin seuraa, sillä sukulaiset piipahtavat häntä tervehtimässä. Lisäksi miehen veli muuttaa lähiaikoina puolisonsa kanssa Henriikan palvelukeskukseen. Kantosen suosikkiharrastuksiin kuuluu värittäminen. Puuväreillä syntyy millintarkkaa jälkeä. – Se on mukavaa hommaa ja samalla sellaista aivojumppaa, Kantonen kuvailee. Ruosteenojan mukaan Nousiaisissa on vielä riittävästi väkeä mukana SPR:n ystävätoiminnassa. – Nuoria ei kuitenkaan ole, vaan olemme tällaisia eläkeläisiä. Voin suositella, sillä tämä antaa sisältöä elämään eikä kuitenkaan ole kovin sitovaa. Matin kanssa sovimme aina joustavasti, milloin vierailu sopii molemmille. Ystäväpalvelussa ei tarvitse olla piikana eikä palvelijana, vaan kyse on yhdessäolosta, Ruosteenoja korostaa. Ruosteenoja huomauttaa, että ikäihmisten lisäksi vaikkapa nuoret vammaiset saattavat kaivata juttuseuraa. Nuori voi toimia myös vanhemman ystävänä. – Minä en kyllä Jormaa vaihda, Kantonen vakuuttaa.