Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Itsenäisyyden arviointia

Voidaan sanoa, että Vehmaa selvisi kunnialla Valtiovarainministeriön arviointimenettelystä. Tämä ei sinänsä vielä tarkoita kuin hengähdystaukoa ja kovaa näyttöä siitä, että kunnan talous saadaan pysyvästi kestävälle tasolle. Huojentavaa on kuitenkin, että riittävästi askelia oikeaan suuntaan on jo otettu. Kuntarakenteen uudistaminen on ollut etenkin 2000-luvulla keskeinen poliittinen tavoite. Joka kierroksen jälkeen on törmätty samaan johtopäätökseen; suomalaiset kunnat eivät pääsääntöisesti halua kuntaliitoksia. Kuntaliitos on usein synonyymi pakkoliitokselle. Paras-hankkeella tavoiteltiin elinvoimaisen, toimintakykyisen ja eheän kuntarakenteen luomista joko kuntaliitoksin tai yhteistoiminta-alueita muodostamalla. Valitettavasti yhteistoiminta-alueetkaan eivät aina ole koko alueen asialla. Uusikaupunki kertoi lehdessä, kuinka se on saanut erikoissairaanhoitonsa kulut kuriin tekemällä suunnitelmallisia rakenteellisia uudistuksia. Samaan aikaan sekä Taivassalon, että Vehmaan erikoissairaanhoidon luvut hipovat Suomen korkeimpia ja ovat tasaisesti nousseet. Tilanteen kärjistyttyä pakkosäästämiseen, joutuu Uusikaupunkikin tavoitteellisesti tutkimaan Vehmaan sote-rakennetta isäntäkunnan roolissa. Onneksi neuvottelut ovat edenneet sopuisasti. Lähes vuoden kestänyt arviointimenettely piti sisällään konsultteja, henkilöstösuunnitelmia ja lukuja lukujen perään. Viimeistä kokousta ennen kerättiin kuitenkin myös toisenlaista tietoa. Visiota. Millainen on tulevaisuuden Vehmaa? Raporttiin kirjattiin Vehmaan tahtotilaksi olla mm. elinvoimainen, taloudellisesti hyvinvoiva kunta, jonka palvelut ovat laadukkaasti järjestettyjä ja joka edistää yksilön hyvinvointia, tukee yrittäjyyttä, keskittyy elinkeinojen monipuoliseen kehittämiseen ja toimii itseohjautuvasti kohti yhteisiä strategisia tavoitteita yli kuntarajojen. Arviointimenettelyyn lähdettiin lähes vuosi sitten kuitenkin yhdellä kantavalla ajatuksella; Haluamme pysyä jatkossakin itsenäisinä. Miksi itsenäisyys koetaan niin tärkeäksi? Vastaus on yksinkertainen; halutaan päättää omista asioista. Lähidemokratia koetaan Vehmaalla tärkeäksi. On arvokasta saada päättää yhteisistä asioista jatkossakin. Millainen sitten on tulevaisuuden itsenäinen kunta? Yhteiskunta on siirtynyt kylistä maailmalle ja myös nettiin. Digitalisaatio lisää vaikuttamista ja tietoisuutta. Kunnilla on muitakin arvoja kuin talous. Vaikeaksi näiden arvojen ylläpitäminen tulee, jos talous on kuralla. Arvot ja raha pitäisi siis saada kulkemaan käsi kädessä kohti yhteistä päämäärää. Avainsanoja ovat johtaminen, uudistuminen, osallisuus ja digitalisaation hyödyntäminen. Oikean osallisuuden mahdollistaminen, kuunteleminen ja vuorovaikutus ovat hyvinvoivan kunnan tärkeimmät elementit. Olen usein todennut, että pakko on paras motivaattori. Visionäärinä kuitenkin odotan aikaa, jolloin ns. pakolliset toimenpiteet on saatu tehtyä ja voimme alkaa toteuttaa sellaisia visioita, jotka nojautuvat yksilön hyvinvointiin ja palveluiden monipuolistumiseen. Laatikon ulkopuolinen ajattelu, innovaatiot, yhteisöllisyys ja kestävän kehityksen toteutuminen voivat tulevaisuudessa olla kuntien itsenäisyyden ja hyvinvoinnin mittareita. Itsenäisyys ei saisi olla itseisarvo, vaan sen pitäisi olla itsestäänselvyys silloin, kun kunnan taloudellinen ja henkinen pääoma on tasapainossa. Anna Kaskinen Vehmaan kunnanhallituksen puheenjohtaja (kesk.)