Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Helsinki ja muu Suomi

Kuntakenttää on hallinnut jo pitkään kaksi ilmiötä, jotka näyttävät yhä jatkuvan: kaupungistuminen ja kuntatalouden kriisi. Kuntatalous näyttää viime vuoden tilinpäätösarvioiden valossa edelleen synkältä. Kolme neljästä eli 225 Manner-Suomen kuntaa teki viime vuonna negatiivisen tuloksen. Kuntatalouden osalta Suomi näyttää jakautuneen kahtia linjassa Helsinki ja muu Suomi. Vaikka esimerkiksi Turun asukasluku kasvaa, taloudellista menestystä siitä ei ole seurannut. Turun tilinpäätös jäi viime vuonna 27 miljoonaa euroa miinukselle. Vehmaalla iloitaan lapsiluvun lisääntymisestä, silti kunnanhallituksen puheenjohtaja Anna Kaskinen joutuu huomauttamaan, että samalla myös kustannukset lisääntyvät (V-SS 7.2.). Ei Varsinais-Suomessa silti syytä synkistelyyn ole. Työllisyystilanne on erinomainen ja työpaikat houkuttelevat väkeä seudulle. Turun seudun väkiluku on kasvanut 2010– 2019 vajaalla 24 000 henkilöllä. Maakunnan sisällä tilanne on kuitenkin vinoutunut niin, että pääosa uusista asukkaista sijoittuu Turkuun tai Turun naapurikuntiin. Edes vartin ajomatkan päässä Turusta sijaitseva Masku ei saanut viime vuonna muuttovoittoa. Muuttoliikkeen asiantuntija Timo Aro patisteli Turun seutua erottautumaan enemmän. Hän totesi viime viikolla Turussa, että kaikki tuntuvat tietävän Helsingin seudun ja Tampereen seudun, mutta hänelle on jäänyt sellainen olo, että Turun seutu jää edelleen katveeseen. Turun seudun ja maakunnan pitäisi markkinoida enemmän koko aluetta. Kun kukin kunta mainostaa yksinään, eurot eivät riitä isoon kampanjaan. Lisäksi kunnat kilvoittelevat helposti vain keskenään maakunnan sisällä. Se Aron tuoreimmassa selvityksessä oli virkistävä huomio, että Helsingin seudun kasvu ei perustu maaseudun tyhjenemiseen, vaan eniten väkeä se vetää nimenomaan muista korkeakoulukaupungeista. Vakan alueellakin on hyviä esimerkkejä vastavirtaan kulkevista kunnista. Esimerkiksi Kustavin asukasluku on kasvanut hyvin suhteutettuna väestömäärään. Lisäksi kunta menestyy myös taloudellisesti. Kustavi on hieno esimerkki siitä, ettei menestys ole kiinni koosta. Aro totesi mediatilaisuudessa myös, että henkilöjunayhteydet vaikuttavat ratkaisevasti kunnan asukasluvun kehittymiseen. Tunnin junan lisäksi tarvitaan henkilöjunayhteyksiä Turusta maakuntaan, kuten Uuteenkaupunkiin.