Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Työllisiä muuttaa yhä enemmän Turun seudulle

Turun seutu saa maan sisältä muuttovoittoa kaikilta muilta seutukunnilta paitsi Helsingin seudulta, jopa Tampereen seudulta viime vuosina. Pääkaupunkiseutu onkin aluetutkija Timo Aron mukaan kriittinen tekijä Turun seudun näkökulmasta tulevaisuudessa, sillä sinne menetetään erityisesti työikäisiä koulutettuja. Hän muistuttaa kuitenkin, että Helsingin seudun kasvu ei perustu maaseudun tyhjenemiseen, vaan eniten väkeä se vetää nimenomaan muista korkeakoulukaupungeista. Turun seudun 11 kuntaa, mukaan lukien Naantali, Masku, Nousiainen ja Mynämäki, muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, joka käy alueiden välistä kilpailua muiden suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kanssa. – Kun miettii kansallista julkisuutta, niin kaikki tietää Helsingin seudun ja Tampereen seudun, mutta itselläni on jäänyt sellainen olo, että Turun seutu jää pikkuisen edelleen katveeseen huolimatta siitä, että popula täällä on maan ylivoimaisesti kolmanneksi suurin, Aro toteaa. Turun seudun väkiluku kasvoi vuosina 2010–2019 vajaalla 24 000 henkilöllä . – Kun miettii, onko se paljon vai vähän, niin Suomen kontekstissa se on paljon, mutta pääkaupunkiseutuun verrattuna vähän. Vertailua Aro on tehnyt selvittäessään Turun seudun muuttaja- ja osaajavirtoja 2010-luvulla. Sitä käytetään pohjana Turun kaupungin käynnistämässä vuoteen 2040 tähtäävässä visiotyössä.   Väkiluvun kasvu koko maassa keskittyy taajamiin, ja sama ilmiö on Aron mukaan nähtävissä myös kaupunkiseutujen sisällä. – Jopa kasvavilla kaupunkiseuduilla tapahtuu voimakasta keskittymistä. Samoin kaupunkien sisällä on voimakkaasti kasvavia ja supistuvia alueita. Korkeakoulujen sijainnin lisäksi erityisesti henkilöjunaratayhteyksien sijainti vaikuttaa. – Jännä piirre kaupunkiseuduilla on se, että ratojen läheisyydessä kasvu on suurempaa kuin muilla ilmansuunnilla. Tunnin junan toteutumisella Aro näkisi hyötyjä sekä Turun että Helsingin seudulle. – Ennen kaikkea sujuva, helppo, luotettava liikkuminen on alueiden välisessä kilpailussa koko ajan suurempi asia. Mutta se on haastava kysymys, mitä tapahtuu sitten näiden kahden ”navan” välillä. Turkuun pendelöi töihin päivittäin noin 33 000 työllistä muista kunnista. Tunnin aikaetäisyysvyöhykkeellä asuu noin 440 000 henkilöä ja 1,5 tunnin vyöhykkeellä noin 900 000 henkilöä.   Turun seutu saa muuttovoittoa pääosin nuorista 15–24 -vuotiaista, ja voittoa tulee kaikilta seuduilta Ahvenanmaata lukuunottamatta. – Mielenkiintoinen detalji on, että ainoa, jolle Helsingin seutu menettää tästä ikäryhmästä, on Turun seutu. Aro näkee tämän Turun seudun kannalta merkittävänä seikkana, sillä 2030-luvun Suomessa on edessä sellainen väestömuutos, jota ei ole ennen nähty: – Vuoteen 2035 mennessä alle 15-vuotiaiden määrä vähenee viimeisten ennusteiden mukaan 175 000 henkilöllä. Siitä on helppo päätellä, mitä se tarkoittaa alueiden välisessä kilpailussa. Kun Turun seutu nyt on päässyt hyvään tilanteeseen, ennen kuin muutos on pahimmillaan päällä, se avaa mahdollisuuksia rakentaa kilpailukykyä kestävällä tavalla. Aro arveleekin, että se alueiden välinen kilpailu, johon nyt on totuttu, on lastenleikkiä tulevaan verrattuna. Maan sisäisessä muutossa eli kuntien tulo- ja lähtömuutossa eletään Aron mukaan historiallisesti erityistä aikaa: – Ei ole toista vastaavaa kymmenen vuoden ajanjaksoa, että meillä on ainoastaan 55 kuntaa 310:stä, jotka ovat ylipäätään saaneet muuttovoittoa maan sisältä. Joka kuudes kunta enää.   Muuttotappiota Turun seudulle tulee 25–34-vuotiaista vastavalmistuneista, perheen perustamisvaiheessa olevista, työuralle siirtyvistä, jotka tekevät asumiseen liittyviä valintoja. – Ilman Helsingin seudulle kärsittyjä muuttotappioita Turun seudun tilanne olisi tosin muuttovoittoinen tässäkin ikäryhmässä, ja se on merkittävä muutos aikaisempaan verrattuna. Muuttotappiosta huolimatta Turun seutu kuitenkin hyötyy koulutus- ja osaamisperusteisesta muutosta: – Jos katsotaan tänne opiskelemaan tulleiden sijoittumista viisi vuotta valmistumisen jälkeen, 50 prosenttia yliopistosta ja 75 prosenttia AMK:sta valmistuneista on jäänyt asumaan tänne. Vuonna 2018 saatiin tilastoista ensimmäiset merkit siitä, että koulutettujen ”aivovuoto” muualle on hidastunut. – Vuoden 2015 jälkeen Turun seudun muuttoliikkeen rakenteessa on tapahtunut poikkeuksellinen käänne: alue on saanut muuttovoittoa työllisistä muuttajista ja koulutettujen muuttotappiot ovat pienentyneet.   Turun seudulle tuli 2010-luvulla yhtä paljon muuttovoittoa maan sisäisestä ja kansainvälisestä muuttoliikkeestä. – Usein ajatellaan, että kansainväliset tulijat ovat joko työttömiä tai työvoiman ulkopuolella, mutta tulleista työikäisistä yli kolmannes oli tulohetkellä työmarkkina-asemaltaan työllisiä, joka on enemmän kuin maansisäisessä muuttoliikkeessä.