Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Naantali sai arvoisensa korun

Taiteilija Jani Rättyän Hautuja-teos julkistettiin viime viikolla. Hautuja on ensimmäinen Naantalin kaupungin tilaama ulkotaideteos. Teos tilattiin juhlistamaan 100-vuotiasta Suomea ja se valmistui Naantalin 575-vuotisjuhlavuotena. Rättyä kertoi teoksen julkistamistilaisuudessa, että hän pyrki välttämään kliseisiä aiheita. Siinä hän on myös onnistunut. Teräksinen teos on naisfiguuri. Aluksi ehdolla teokseksi oli Rättyän Sulho, joka olisi ollut viisimetrinen ihmishahmo. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin tilata kaksi uutta luonnosta taiteilijalta ja lopullinen valinta oli tämä naisfiguuri –  ylistys Naantalin kylpyläkulttuurille. Se nostaa esiin kylpyläkulttuuriin kuuluneen hauduttajan eli kylvettäjän ammatin. Naishahmo on rakennettu oksista ja lehdistä, mikä taas viittaa luontoon ja harmoniaan ympäristön kanssa. Teos on herättänyt Naantalissa paljon keskustelua. Osa on arvostellut, ettei 100 000 euron taidehankinta ole hintansa väärti. Enimmäkseen teos on kuitenkin saanut kiitosta. Sitä on pidetty viehättävänä, kauniina, naista arvostavana ja iltavalaistuksessa erityisen upeana. Naisfiguuriin on liitetty myös Naantalin nunnaluostarin historia. Teos korostaa siis hienosti kaupungin moniulotteista historiaa. Koska teos kunnioittaa myös Suomen 100-vuotisjuhlavuotta, naisfiguurissa voi nähdä myös Suomeen liittyviä teemoja. Teosta voidaan pitää kunnianosoituksena myös suomalaiselle tasa-arvolle ja naisten äänioikeudelle, jonka suomalaiset naiset saivat ensimmäisenä Euroopassa. Laaja keskustelu Naantalin teoksesta osoittaa, kuinka valtava merkitys julkisella taiteella on. Se tavoittaa jokaisen –  se on kaikkien yhteistä omaisuutta. Prosentti taiteelle -hankkeella Suomen Taiteilijaseura on pyrkinyt lisäämään julkisia taidehankintoja. Vakan alueellakin kunnat ovat ilahduttavasti lähteneet haasteeseen mukaan. Esimerkiksi Taivassalon yhtenäiskoulussa prosenttiperiaate toteutui. Myös Vehmaan yhtenäiskoulun rakentamiskustannuksista 0,5–1 prosenttia käytetään taiteeseen. Koulutiloihin sijoitetaan edesmenneen taiteilijaprofessori Jussi Vikaisen kipsiveistoksia. Taide voisi olla yllättävämpääkin. Esimerkiksi Imatran kaupunki on tilannut vesialtaaseen 3D-taideteoksen ja Oulu tilasi juuri prosenttitaideteoksen pehmoleluista.