Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Ahkeran äidin pitsit – Kalannin kirjaston näyttely kunnioittaa naisten palkatonta työtä

Laitilalaiset sisarukset Pauliina Haijanen ja Katriina Kaitila-Karttunen ripustivat tiistaina Kalannin kirjastoon esille kymmeniä äitinsä nypläämiä pitsiliinoja. Vuonna 1919 syntynyt Irja Kaitila aloitti käsityöt jo paimentyttönä. – Ensimmäiset työnsä hän virkkasi vähän kymmenen paremmalla puolella. Työn vaatimus oli niihin aikoihin erilainen kuin nykyään, jolloin pitäisi myös lepäillä. Henkinen työ ei ollut työtä, vaan reilu ojankaivuu tai kiven nostaminen, Katriina Kaitila-Karttunen sanoo. Perheen tilalla Laitilan Ytössä oli lehmiä 1970-luvulle asti. Kun äiti pyörähti tupaan vaikkapa vain muutamaksi minuutiksi, hän nypläsi senkin ajan pitsiä. – Hän ei ollut hetkeäkään niin sanotusti laiskana. Äiti aina sanoi, että oma työ ei maksa mitään, eikä sille lasketa palkkaa. Välillä se ärsyttikin. Mutta ei hänellä ollut tarvetta meitä laiskoja tyttäriä syyllistää. Hän oli luonteeltaan esteetikko ja nautti, kun sai tehdä käsillään, Pauliina Haijanen sanoo. Kun maatilan työt lehmien lähdettyä helpottivat, Irja Kaitila saattoi keskittyä enemmänkin käsitöihin. Pitsiliinoja syntyi yhteensä ainakin sata. Sen lisäksi hän teki ryijyjä ja ryijymattoja. Käsitöiden tekemisen taito ei periytynyt tyttärille, mutta iso osa liinoista on heillä tallessa – ja käytössä. – Äiti antoi valtaosan käsitöistään lahjaksi. Ennen lahjat olivat materialistisia ja oli tärkeää, että jää jotakin pysyvää. Myös lapsenlapset ovat äidin käsitöitä saaneet. Kodit ovat nykyään hyvin erilaisia, mutta meillä liinat ovat koko ajan käytössä, Katriina Kaitila-Karttunen kertoo. Siskokset ovat mukana lapsuudenkylässään toimivassa Ytönkorven kulttuuriseurassa, joka kartoittaa ja vaalii vakkasuomalaista kyläkulttuuria. Seura järjestää säännöllisesti näyttelyitä. – Tämäkin näyttely on kulttuuriseuran juttuja. Tarkoitus on kunnioittaa menneitten sukupolvien naisten työtä, joka lähes poikkeuksetta on ollut palkatonta, Katriina Kaitila-Karttunen kertoo. – Ne näyttelykävijät, jotka tekevät käsitöitä, ovat varmasti kiinnostuneita katsomaan täällä myös vanhoja pitsimalleja, Pauliina Haijanen jatkaa. Näyttely on esillä kirjaston aukioloaikoina maaliskuun loppuun saakka.