Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Hilda Huntuvuoren uutta elämää 2000-luvulla

Suomen apostoli, Lallin pojat, Piispa Tuomas, Suuri unelma, Harmaa vaeltaja, Olavi Tavastin tarina – siinä muutamia kirjailija, opetusneuvos Hilda Huntuvuoren historiallisia romaaneja vuosilta 1923-1949. Keskiaikaisen Turun ja Turun seudun kuvaajan, Hilda Huntuvuoren, kuolemasta tulee kuluneeksi 50 vuotta; hän siirtyi tästä ajasta iäisyyteen kesällä 1968. Kuluvalla vuosituhannella kirjailija on tavallaan kuin syntynyt uudelleen useita kertoja. Nyt on sopiva ajankohta tarkastella, miten näin on voinut tapahtua eri paikkakunnilla, jotka ovat syystä tai toisesta läheisiä Hilda Huntuvuorelle.   Elämäntyö kasvattajana ja opettajana vei juuriltaan varsinaissuomalaisen Hämeeseen, missä Sääksmäki ja Akaa tulivat olemaan pitkäaikaisia elinympäristöjä. Siellä myös tapahtui ”uudelleen syntyminen”, kun Akaassa näyttelijä ja ohjaaja Minna Kangas perehtyi niin perusteellisesti Hilda Huntuvuoren persoonaan, että hän saattoi luoda vaikuttavan monologinäytelmän Hilda – elämän yty, ja esittää sen niin loistavasti, että katsojat saivat kokea olevansa mukana Hildan elämässä. Tällainen elämys saatiin marraskuussa 2007 kokea myös Laitilassa, kirjailijan synnyinseudulla. Tämän syntymäpaikan Jouko Grönholm ilmaisee Kirjojen Turku –teoksessaan omaleimaisesti: kirjailija oli Laitilan flikkoja. Huntuvuoren perhe siirtyi muutaman vuoden kuluttua Nousiaisiin; sukulaisverkostoa oli sittemmin myös Maskussa ja Raisiossa. Keskiaikaiset markkinat Turussa ovat huomattavasti lisänneet kiinnostusta myös keskiajan historialliseen tutkimukseen ja historiakulttuuriseen kuvaukseen. Vuonna 2011 järjestetyssä seminaarissa syntyi ajatus toimittaa kirja Turun ja Turun seudun keskiaikaan liittyvistä tutkielmista. Julkaisu ilmestyi jo seuraavana vuonna Turun Historiallisen Yhdistyksen referee-sarjassa nimellä Turun tuomiokirkon suojissa. Jälleen Hilda Huntuvuori tavallaan syntyi uudelleen. Reima Välimäen artikkelissa Uusi Turku tupineen pohditaan ansiokkaasti Hilda Huntuvuoren kirjailijanäkemysten faktaa ja fiktiota historiallisten romaanien seudun keskiajan kuvauksissa.   Samana vuonna 2012 Hilda Huntuvuoren syntymästä tuli kuluneeksi 125 vuotta. Kirjailijan jäämistöstä löytynyt käsikirjoitus Nuori Maunu Tavast voitiin toimittaa julkisuuteen ajankohtana, jolloin oli kulunut 600 vuotta Maunu II Tavastin piispuuden alkamisesta vuonna 1412. Piispana häntä pidetään merkittävimpänä keskiaikaisista kirkonmiehistämme. Maunu Tavast muistetaan myös Naantalin birgittalaisluostarin perustajana. Nuori Maunu Tavast –romaani kuvaa aikaa 1300-luvulla: synnyinkoti Mynämäen Alasjoen rälssitila, sukulaisverkosto Turun seudulla, opiskeluaika Prahassa, Roomassa ja Pariisissa.   Seuraavina vuosina Hilda Huntuvuori alkoi elää näytelmissä. Hyvinkään Beta-teatterin ”sielu”, dramaturgi Jouni Laine dramatisoi historiallisista romaaneista neljä näytelmää. Vuosina 2014-2017 esitettiin Hyvinkäällä kesäteatterissa mm. näytelmät Lallin pojat, Turun tulkki ja Suomen piispa Henrik. Joka kesä katsomossa oli runsaasti keskiajan historiasta kiinnostuneita varsinaissuomalaisia ja satakuntalaisia. Monet seniorit muistavat Huntuvuoren Kansakoulun lukukirjoista, joita hän toimitti yhdessä E. A. Saarimaan kanssa. Postuumina vuonna 2012 julkaistu Nuori Maunu Tavast on edelleen ajankohtainen 1300-luvun jälkimmäisen puoliskon elämän kuvauksena Turussa ja lähiseudulla. Hilda Huntuvuoren esittämän mielipiteen mukaan historialliset romaanit eivät vanhene koskaan–  tämän mielipiteen voi testata vaikkapa lukemalla edelleen saatavilla oleva romaani keskiajan merkittävimmän piispamme nuoruudesta. Kirjaa on saatavana Turun Kansallisesta Kirjakaupasta, Naantalin museosta ja Laitilan Kirjakaupasta. Sirpa Schüler