Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kokemuspohjaista pedagogiikkaa

Luin Vakka-Suomen Sanomasta 31.1.2020 kirjoituksen ”Yliopisto ja järjestöt yhteistyöhön lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi”. Asiaa seuranneena ajattelin lähettää tietoja, mistä tämä lisääntynyt pahoinvointi ja mielenterveyshäiriöt nuorilla on saanut alkunsa. Opetushallitus hyväksyi käytössä olevan opetussuunnitelman joulukuussa vuonna 2014, jolloin pääministerinä toimi kokoomuksen Jyrki Kataisen ja seuraajaksi noussut Alexander Stubb. Vuonna 2015 keskustalaisen Juha Sipilän hallitus jatkoi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen johdolla siitä, mihin Stubb ja Kiuru olivat jääneet. Hanketta varten perustettiin erillinen ministerin alainen johtoryhmä. Tutkimukseni mukaan yksityinen yritys HundrEd onnistui tuomaan tähän opetussuunnitelmaan uudenlaisen kokemuspohjaisen pedagogiikan.Tämän mukaan oppilas itse opiskelee uudenlaisessa verhoilla ja/ tai kalusteilla jaettavassa avotilassa digitaalisten materiaalien avulla ympäristöstä ja kavereilta saamien virikkeiden pohjalta. Heidän kehittämänsä uudenlainen kokemuspohjainen pedagogiikka on otettu kouluissa käyttöön vuonna 2016. Nyt uudenlainen pedagogiikka on myös todettu käytännössä toimimattomaksi. Olisi palattava entisiin hyviksi todettuihin opetuskäytäntöihin ja oikeisiin luokkahuoneisiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) Ylelle kokoama tilasto paljastaa, että viime vuonna Suomessa kirjoitettiin ADHD/ADD:n tai autismikirjon häiriöiden, kuten Aspergerin oireyhtymän epäilyn vuoksi yli 66 000 lähetettä 6–13-vuotiaille lapsille. Vuonna 2014 näitä lähetteitä kirjoitettiin alle puolet tästä. YLE:n uutissivuilla myös psykologi Katja Jussila kirjoittaa että parin viime vuoden aikana ADHD:lle tai autismille tyypilliset oireet ovat lisääntyneet lapsilla. Psykologi kertoo selvittelyjen jälkeen käyneen ilmi että kyseiset lapset ovat siirtyneet opiskelemaan kouluihin, joissa käytetään avoimia oppimisympäristöjä. Tästä ymmärrämme että tällaisten avoimien oppimisympäristöjen suunnittelu ja rakentaminen olisi lopetettava heti. Jussila arvioi, että aistikuormitus on käynyt heille kyseisissä oppimistiloissa yksinkertaisesti liian suureksi. Hän pitää tapauksia hälytysmerkkeinä, joihin on syytä suhtautua vakavasti. HundrEdilla on konsultteja, jotka kiertävät kunnissa käännyttämässä virkamiehiä ja päättäjiä purkamaan vanhat hyväkuntoisetkin koulut ja rakentamaan heidän markkinoimiaan, uudenlaisen pedagogian vaatimia kouluja. HundrEd myös etsii ja jakaa inspiroivia innovaatioita koulutukseen 100 vuodessa sekä suunnitellut jakavansa jatkossa myös joka vuosi. Ylen ohjelmassa esiintyneet aivotutkija ja onnellisuusprofessori pitivät tällaisten innovaatioiden jakamista oppilaille kyseenalaisina. Kysyin myös opetusministeriöstä verhoilla jaettavien opetustilojen soveltuvuutta opetukseen. Sain sieltä vastauksen, etteivät sellaiset tilat ja suuret oppilasmäärät sovellu opetukseen, vaan luokkahuoneiden välissä pitää olla oikeat seinät ja ryhmäkoot riittävän pieniä, noin 20 oppilasta. Oppimisen kärkimaana ennen tunnetussa valtiossa Opetushallituksen olisi annettava tutkittuun puolueettomaan tietoon perustuvat ohjeet kunnille, miten ja millaisissa tiloissa opetusta voidaan antaa. Jorma Laivoranta