Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Maakuntien väkeä Naantalin markkinoilla

Naantalin kaupungin vanhat vuosimarkkinat laskiaisena ja muina määräaikoina vetivät parhaimmillaan väkeä läheltä ja kaukaa. Vuonna 1531 Suomen kauppaoloja koetettiin järjestellä monin erilaisin määräyksin. Siinä yhteydessä laadittuihin asiakirjoihin tallentui myös varhainen maininta Naantalin kaupungin markkinoista. Tuolloin ja myöhemminkin Naantalin vuosimarkkinoiden ajaksi ilmoitettiin keskiviikko laskiaisen jälkeen. Sen päivän eli tuhkakeskiviikon on päätelty olleen markkina-ajankohtana Naantalissa keskiajalta. Turussa oleskellut ruotsalainen opiskelija Petrus Gyllenius piti 1600-luvun puolimaissa päiväkirjaa, jonka teksti on myöhemmin painettu. Laskiaistiistailta 1652 hän on selostanut markkinareissua. Silloin Naantaliin matkasivat hevosilla Turusta professori Eskil Petraeus, poikansa Anders sekä tämä Gyllenius. Päiväkirjaansa Gyllenius merkitsi päällimmäisiä huomioita Naantalista, mutta ei selostanut sen markkinaelämää. Hän kirjoitti Turkuun palatun illalla tiistaina. Luultavasti nuo markkinat kuitenkin kestivät useampia päiviä. Vuonna 1652 Naantalin markkinat oli päätetty pitää torilla sen sijaan, että olisi tehty kauppaa jäällä. Joskus kelirikko haittasi matkoja laskiaismarkkinoille. Siihen vedoten vuonna 1660 anottiin Naantaliin toisia markkinoita syksylle. Anomus hyväksyttiin, ja Naantalin toiseksi markkina-ajaksi tuli Mikaelin päivän (29.9.) tienoo. Naantalissa käytiin markkinoilla paitsi Turusta, myös muiltakin lähiseudun paikkakunnilta, kuten Nousiaisista, Taivassalosta ja Uudestakaupungista. Näillä markkinoilla näkyi myös kauempaa saapuneita. Talvella 1727 raastuvanoikeudessa käsiteltiin Ikaalisista saapuneen Matts Sigfredssonin humalien myyntiä. Hän oli Naantalissa myynyt niitä ahvenanmaalaiselle ostajalle ennen markkinarauhan julistamista eli luvattomaan aikaan. Naantalin markkinoille tuotiin vuoden 1740 paikkeilta olevien tietojen mukaan varsinkin suolakalaa. Myös voita, viljaa, pellavia ynnä muuta oli samalla kaupan.   Vuonna 1756 Naantalille annettiin uudeksi talvimarkkina-ajaksi helmikuun 24:s. Silloin oli huomattu, että Turulle muutamaa vuotta aiemmin myönnetyt laskiaismarkkinat olivat haitaksi Naantalin laskiaismarkkinoille. Naantalin syysmarkkinoiden pitäminen jatkui edelleen. Niiden siirtäminen kesäkuulle kylläkin tuli ainakin kerran esille. Järjestystä Naantalissa markkinoilla valvoi joskus erityinen vahtijoukko. Talvella 1772 tämä joukko koostui naantalilaisista, ja se liikkui markkinoita valvoessaan ampuma-aseet mukana. Järjestystä pitämässä Naantalin markkinoilla oli joinakin aikoina poliiseja ja kasakoitakin. Oolannin sodan aikana Turun kesämarkkinat katsottin parhaaksi pitää tilapäisesti Naantalissa. Turkua arveltiin silloin vihollislaivojen liikkeiden vuoksi hieman vaaranalaiseksi paikaksi. Talvimarkkinat Naantalissa vuonna 1866 olivat sanomalehtitiedon perusteella pienimuotoiset. Senaatti antoi samana vuonna päätöksen niiden ja monien muiden markkinoiden lakkauttamisesta.   Vuosien 1868–1871 almanakkoihin on merkitty Naantaliin markkinoita ainoastaan lokakuun alkupäiville. Naantalin markkina-aika siirrettiin vuodesta 1872 alkaen helmikuulle. Mitään kiinteää määräpäivää ei helmikuun markkinoille asetettu, vaan markkinapäivät vaihtelivat vuosittain. Naantalin maistraatti halusi 1880-luvun alussa vuosimarkkinat kaupungista lakkautettavan. Silloin huomautettiin muun muassa niistä aiheutuvasta epäjärjestyksestä. Senaatin päätös Naantalin markkinoiden lakkauttamisesta annettiin syksyllä 1881. Lakkautuksen oli määrä tulla voimaan vuodesta 1883. Silloin ei kai arvattu markkinoiden joskus tekevän paluun uudessa muodossa.   Esa Laukkanen