Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Seuraavaksi saatava rahaa Laitilan eritasoristeyksille

Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat julkistivat perjantaina uuden Kasitien kehittämissuunnitelman. Molemmat maakunnat järjestivät suunnitelmasta oman tiedotustilaisuuden yhtä aikaa, Varsinais-Suomi Laitilassa ja Satakunta Eurajoella. Tilaisuuksissa viesti oli sama: Kasitielle on nyt tehty ajanmukainen suunnitelma, seuraavaksi pitää saada valtiolta rahoituspäätös. Uusi kehittämissuunnitelma esitellään jo huhtikuussa liikenneministeriölle ja Väylävirastolle seminaarissa Helsingissä. Maakuntajohtaja Kari Häkämies totesi, että siinä mielessä Kasitien puolesta on helppo puhua, kun alueella tapahtuu. – Pitää olla säpinää. Olemme siinä mielessä onnellisella alueella, että investointeja tehdään. Häkämiehen mukaan suunnitelma pitäisi saada tänä vuonna toimenpideohjelmaan ja selonteko eduskunnan käsittelyyn 2021. Projektipäällikkö Matti Kiljunen Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta kehui suunnitelmaa hienoksi. – Tämä on ensimmäinen raportti Suomessa, jossa tiesuunnitelma on myös aikataulutettu. Koska tiehanke on aina myös juridinen prosessi, se vie pari vuotta, hän kiitteli, mutta totesi samaan hengenvetoon, että sen toteuttamisessa on pullonkaula. – Varsinais-Suomen Elyn suunnitteluresurssit ovat tiukat. Tuolla tahdilla emme pysty sitä toteuttamaan ilman lisäresursseja.   Uusi kehittämissuunnitelma on päivitetty versio vuoden 2015 suunnitelmasta. Sen aikataulutuksessa kaikkein kiireellisimmäksi on nostettu Laitilan eritasoristeykset, jotka sijoittuvat kantatie 43:n sekä Kaukolantien / Erik Sorolaisen tien liittymien kohdalle. – Tulin tänne Laitilaan vuonna 1997 ja jo silloin puhuttiin Laitilan eritasoristeyksestä. Sen piti tulla valmiiksi jo kymmenen vuotta sitten. Nyt vihdoin tarvitaan poliittista voimaa ja rahaa suunnittelupuolelle, toimitusjohtaja Rami Aarikka Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalta totesi. Hän arveli, että rahoituksen saaminen Kasitielle on ollut hankalaa koska Kasitie on ainoa Suomen merkittävä valtatie, joka ei päädy Helsinkiin. – Kasitie on kuitenkin viennin verisuoni, hän muistutti. Myös Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen korosti valtatie 8:n merkitystä koko Suomen kansantaloudelle. – Suomi ei voi rakentua vain raiteille, vaan Suomi on myös kumipyörämaa. Satamia ei voida kehittää, ellei Kasitietä saada kuntoon. Meillä täytyy olla väylät auki, jotta raha liikkuu maailmalta tänne, hän perusteli talousnäkökulmasta tien kehittämistarpeita.   Paikallistasolla Laitilan eritasoliittymän suunnittelu on tehty. Luukkonen kertoi, että viime vuoden puolella saatiin siltasuunnittelukin valmiiksi. Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen toivoi, että rakentamispäätös saataisiin aikaan tällä hallituskaudella. Luukkonen vitsaili, että kumpi mahtaa tulla ensin maaliin sote vai Laitilan risteys. – Veikataan risteystä, maakuntajohtaja Kari Häkämies lähti mukaan leikkiin. – Se tässä on positiivista, että nyt maakunnat tekevät yhteistyötä. Siksi uskon, että nyt tästä tulee jotain, toimitusjohtaja Juha Kuusisto Kuusiston Saha Oy:sta hehkutti. Valtatie 8:n selvitystyön ohjausryhmään ovat kuuluneet Varsinais-Suomen Ely-keskus, Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntaliitot, Rauman, Satakunnan ja Turun kauppakamarit, yhteysvälin kuntien ja satamien edustajat sekä Väyläviraston edustaja ja suunnitelman on toteuttanut Ramboll. Selvityksen tulokset ovat soraan kytkettävissä valtakunnalliseen 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun.     Kehittämissuunnitelmassa esitetään Vakan alueelle seuraavia toimenpiteitä: Vuosille 2021– 2023: Laitilan kaksi eritasoliittymää Vuosille 2027– 31: Nousiainen – Mynämäki 2+2 ja Mynämäen eritasoliittymä