Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Doulan tavoitteena hyvä synnytyskokemus

Synnytystukihenkilö eli doula ei ammattina ole Varsinais-Suomessa niinkään tuttu kuin jo pääkaupunkiseudulla. Mynämäessä asuva Meri-Salla ( Merkka ) Tuominenkin kuuli doulista ensimmäisen kerran vasta kuopuksen syntymän aikaan. – Siitä lähtien mietin, että se voisi sopia itselle. Olin alkanut äitiyden myötä seuraamaan somessa alan ihmisiä, ja kun Anna-Riitta Kässi ilmoitti, että perustaa doulakoulutuksen, ja se tuntui heti siltä että haluan mukaan. Doula-Akatemian koulutus kestää vuoden, mutta doulaksi sertifioidaan vasta kun on osallistunut kolmeen synnytykseen. Kirjalliset työt Meri-Salla saa tehtyä maaliskuussa. Opintoihinsa liittyen hän pitää Mynämäessä myös kaikille avoimen Doula-illan helmikuussa.   Meri-Salla kertoo, että hänellä on jo nuoresta asti ollut sellainen olo, että haluaa synnyttää. – Se on ollut ennemminkin synnytyskuume kuin lisääntymiskuume, hän naurahtaa. Hän haki joskus opiskelemaan kätilöksi muttei päässyt, ja haaveet unohtuivatkin. Doula-opintojen myötä hän on ajatellut, että se onkin hänelle sopivampaa: – Kätilön työ varsinkin sairaalassa on hektistä. Doulaus on kokonaisvaltaista ja ihmisläheistä, oikeasti sellaista maailmanparannusta, jota haluan tehdä. Kun hän on jälkikäteen miettinyt omia synnytyksiään, niissä on ollut paljon sellaisia asioita, joissa doulasta olisi ollut hyötyä. – Varsinkin ensisynnyttäjänä minulla oli kova luotto itseeni, ja minulla oli hyvä synnytyskokemus, mutta tukihenkilö olisi ollut hyvä, kun sairaalan ilmapiiri oli kiireinen ja puolison kanssa oltiin paljon kahdestaan. Hänellekin tilanne oli kuitenkin uusi. Doulan tuella synnyttäjä pystyy keskittymään ja olemaan ”tilanteen kuningatar”. – Doulan tärkeä tehtävä on saada synnyttäjän olo turvalliseksi ettei hänen tarvitse keskittyä mihinkään muuhun. On tärkeä osa positiivista synnytyskokemusta, että vaikka synnyttäjä on sellaisessa kuplassa, hän pystyy paremmin tekemään päätöksiä, kun mukana on henkilö, joka tuntee sekä hänet että synnytysprosessin ja sairaalakäytännöt. Meri-Salla muistuttaa kuitenkin, että doula ei auta vain synnyttäjää vaan myös puolisoa. – Puolisollekin tulee osallistuvampi olo, kun mukana on henkilö, joka voi tukea siinä mitä puoliso voisi tilanteessa tehdä. Doulan ei ole tarkoitus ottaa puolison paikkaa,vaan kummallakin on omat tontit.   Doula ei anna lääketieteellisiä neuvoja, mutta tietää paljon synnytyksen kulusta ja osaa tukea niin että synnytyskokemuksesta tulisi hyvä. – Vaikka synnytyksessä tapahtuisi mitä vain, merkitsee paljon, miten sinut on silloin kohdattu. Otollisin aika ottaa yhteyttä doulaan on siinä vaiheessa kun raskaus on yli puolenvälin. – Yleensä tavataan pari kertaa ennen synnytystä ja mietitään mitä toiveita on. Doula päivystää sitten niin, että on valmis lähtemään synnytykseen milloin vain. Yleensä tavataan myös kerran tai kaksi synnytyksen jälkeen ja käydään läpi synnytystä. Useat doulat ovat myös imetys- tai kantovälineohjaajia. Meri-Salla arvelee, että doulaan osaavat ottaa yhteyttä sellaiset, joilla on esimerkiksi takanaan traumaattinen synnytys, mutta itse hän ajattelee, että varsinkin jokaisella ensisynnyttäjällä olisi hyvä olla tukihenkilö. – Kun meidän järjestelmässä ei pysty sairaalaa tai synnytyshenkilökuntaa valitsemaan, doula on sellainen jonka voi itse sinne valita. Doulan voi ottaa kaikentyyppisiin synnytyksiin. – Ei tarvitse olla luomu- tai kotisynnytys, vaan kaikki tarve lähtee perheestä.   Doulaus ei ole uusi asia, sillä kautta aikain on synnytyksissä ollut mukana sisaria tukemassa, mutta sairaalasynnytysten yleistyessä perinne katosi. – Se on tietenkin ollut hieno kehitys, miten turvallinen systeemi meillä on. Nyt sitä voidaan kehittää niin, että se tukee myös henkisesti ihmisiä paremmin. Doulaksi päädytään monista ammattitaustoista. Meri-Sallan kanssa opiskelee niin hoitaja, vartija kuin diplomi-insinööri. Itsekin hän opiskelee myös yliopistolla tietojenkäsittelytieteitä. – En vielä tiedä mitä minusta tulee isona, ohjelmistosuunnittelija vai doula vai molempia. Sekin on ollut itselle avaavaa tajuta, että elämässä ei kaiken tarvitse mennä tietyn kaavan mukaan. Fakta Ikä: 30. Asuu: Mynämäessä. Perhe: Mies ja 6- ja 4 -vuotiaat lapset. Työ: Opiskelija, osa-aikatyö ruokakaupassa. Harrastukset: Pokémon go -peli, jooga. Motto: Miks ei? Miettii usein miksi ei voisi tehdä noin, eikä yleensä keksi mitään hyviä perusteita sille, miksi ei voisi tehdä asioita toisin. Unelmoi: Maailmanparantamisesta, perhekeskeisemmästä terveydenhuollosta. Sisällä elää aktivismi ja halu päästä vaikuttamaan isompiin asioihin. Ikä: 30. Asuu: Mynämäessä. Perhe: Mies ja 6- ja 4 -vuotiaat lapset. Työ: Opiskelija, osa-aikatyö ruokakaupassa. Harrastukset: Pokémon go -peli, jooga. Motto: Miks ei? Miettii usein miksi ei voisi tehdä noin, eikä yleensä keksi mitään hyviä perusteita sille, miksi ei voisi tehdä asioita toisin. Unelmoi: Maailmanparantamisesta, perhekeskeisemmästä terveydenhuollosta. Sisällä elää aktivismi ja halu päästä vaikuttamaan isompiin asioihin.