Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Nousiaisten hallitus ei tingi talousohjelmasta – Otto-oikeuden harkitumpaan käyttöön enemmän huomiota

Nousiaisten kunnanvaltuuston joulukuiseen maratonkokoukseen sisältyi harvinainen tapahtuma, kun kymmenen valtuutetun ja viiden varavaltuutetun joukko jätti kunnanhallitukselle kirjallisen kysymyksen, joka koski hallituksen sitoutuneisuutta ja valmiutta kunnan talouden tasapainottamiseen. Hallitus antoi maanantaina vastauksensa kysymyksiin. Kolmen kohdan ensimmäinen kysymys kuului: onko kunnanhallitus sitoutunut talouden tasapainottamisohjelman perusajatukseen niin, että kunnan kustannusrakenteeseen täytyy saada merkittäviä muutoksia, jotta kunta voi välttyä kriisikuntamenettelyltä tulevina vuosina? – Kunnanhallitus on sitoutunut talouden tasapainottamisohjelmaan jo siinä vaiheessa, kun sen hyväksymisestä tehtiin esitys valtuustolle. Hallitus sitoutuu siihen, että ohjelmat tavoitteet toteutuvat täysimääräisesti, vastauksessa todettiin. Hallituksen enemmistö tuki jo ennen tasapainottamisohjelman hyväksymistä kunnanjohtaja Teemu Heinosen esityksiä tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien nostamisesta. Lisäksi enemmistö esitti, että Paijulan koulun tilannetta tarkastellaan seuraavan kerran, kun Henrikin yhtenäiskoulun uudisosa on valmistunut. Vastauksessa muistutettiin, että hallitus hyväksyi joulukuun puolivälissä useita talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteitä. Valtuutetut kysyivät lisäksi, onko kunnanhallitus valmis asettamaan ydintehtävänsä mukaisesti kunnan kokonaisedun valvomisen yksittäisten edunsaajajoukkojen pyrkimysten edelle ja toimimaan päätöksenteossa niin, että resurssit jaettaisiin aina ensisijaisesti optimaalisen kustannusrakenteen sallimissa rajoissa. – Kunnanhallitus pyrkii toiminnallaan koko kunnan kokonaisedun valvomiseen. Erilaiset näkemykset pyritään sovittamaan parhaaksi katsotulla tavalla yhteen. Päätöksenteossa kunnanhallituksen tarkoitusperänä on yhdenvertainen ja tasapuolinen kohtelu siten, että yhtäältä kunnanhallitus ei aja pelkästään yksittäisten edunsaajien etua eikä toisaalta myöskään syrji yksittäisiä edunsaajajoukkoja, hallitus vastasi. Kolmannessa kysymyksessä tiedusteltiin, onko kunnanhallitus valmis käyttämään tulevaisuudessa otto-oikeuttaan harkitummin ja hyvän hallintotavan hengen mukaisesti vain silloin, kun kohteena on selvästi virheellinen tai kunnan kokonaisedun vastainen päätös sekä kunnioittamaan muiden toimielinten ja yksittäisten viranhaltijoiden asiantuntemusta. Vastauksessaan hallitus viittasi kuntalakiin, jonka mukaan hallituksella on lakirajoitukset huomioiden oikeus ottaa käsiteltäväkseen kunnan organisaatiossa alemman viranomaisen tekemä päätös. Hallituksen mukaan otto-oikeuden käyttö tehdään aina harkitusti väheksymättä toimielinten tai viranhaltijoiden asiantuntemusta. – Otto-oikeuden käyttämisen tarpeellisuutta arvioidaan tapauskohtaisesti jokaisen asian osalta erikseen olemassa olevan tiedon perusteella. Kunnanhallitus on valmis kiinnittämään tulevaisuudessa enemmän huomiota otto-oikeuden harkitumpaan käyttämiseen kunnioittaakseen hyvän hallintotavan perusteita ja luodakseen toiminnalleen luottamusta, hallitus totesi. Hallitus huomautti kuitenkin, että se aikoo jatkossakin käyttää otto-oikeuttaan erityisesti silloin, jos on syytä epäillä virheellistä tai kunnan kokonaisedun vastaista päätöstä. Kysymysten esittäjien mukaan hallitus on toistuvasti käyttänyt otto-oikeuttaan lautakuntien päätöksiin, joilla on pyritty hakemaan rakenteellisia säästöjä. Kysyjien mukaan hallitus on tällä toiminnalla edistänyt kunnan taloudellista ahdinkoa sekä jättänyt osin tekemättä tehtävänsä huolehtia kunnan kokonaisedusta ja vastuullisesta taloudenhoidosta.