Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Mörkö löi nyt Mikko Rantasen

Parasta ennen -päivämäärä on jo tainnut umpeutua, mutta silti fraaseja jankkaava selostajalegenda Antero Mertaranta luo nasevampia hokemia kuin Putouksen sketsihahmot. Viime kevään jääkiekon MM-kultakisoissa syntyi massiiviset mittasuhteet saanut huutokysymys: löikö Mörkö sisään? Kyllä löi. Nyt Mörkö eli Leijona-kapteeni Marko Anttila löi myös nousiaislaisen NHL-tähden Mikko Rantasen , kun urheilutoimittajat valitsivat vuoden parhaan jääkiekkoilijan. Valinta todisti jälleen, kuinka hupsua ykkösurheilijan nimeäminen on etenkin joukkuelajeissa. Toki Anttilasta tuli kansallissankari niille, jotka urheilua fanittavat. Muutama ratkaisumaali B-luokan kisoissa nosti Lempäälän jätin paremmuusvertailussa ohi Rantasen, joka loisti maailman kovimmassa lätkäsarjassa. Hiidenmäen heppu keikkui pitkään jopa ykkösenä NHL:n pistepörssissä. Vaikka tahti hieman hiipui, niin ilman loukkaantumista Rantanen olisi ollut tyrkyllä teholistan kärkikymmenikköön. Tuskin väite menee pahasti pöpelikköön, jos sanoo, että Rantanen on parempi jääkiekkoilija kuin Anttila. Jos Mörkö olisi nousiaislaista tasoa, hän ei kurvailisi Jokereiden paidassa KHL-liigassa, vaan tekisi miljoonatiliä NHL-kaukaloissa. Sekin pitää muistaa, että jos joskus Leijonilla on ollut jopa huonoa tuuria, niin viime vuoden yllätysmestaruuden taustalla olivat myös kaikki kiekkojumalat ja -jumalattaret. Onnenkantamoisesta ei voi puhua, sillä pelaamalla nimetön joukkue kultaa saalisti. Silti kerrankin kiekko pomppi sinivalkoisten hyväksi. Jääkiekossa olisi voitu jakaa parhaan pelaajan palkinnon lisäksi myös muita titteleitä: esimerkiksi vuoden päätaklaaja ja vuoden nyrkkisankari. Menossa oleva lätkäkausi ei ole tuonut muutosta niihin hurjiin uutisiin, joissa kerrotaan etenkin päähän kohdistuneista idioottitaklauksista. Jääkiekko on metka laji. Siinä tavallaan hyväksytään se, että vastustajaa saa lyödä nyrkillä turpaan. Puhutaan, että tämä kuuluu lajikoodistoon. Jos näin on, niin koodisto on asennevammainen. Myös vaikkapa koripallossa ja jalkapallossa otetaan kontaktia vastustajan kanssa, mutta näissä maailmanlaajuisissa sivistyslajeissa ei tapella. Jos haluaa urheilussa lyödä, kannattaa valita lajiksi nyrkkeily. Taklaukset kuuluvat jääkiekkoon. Homma on kuitenkin riistäytynyt käsistä, koska törkytaklaukset ovat jo normaalia uutismateriaalia. Yksi niitti jääkiekko-ottelussa voi pahimmillaan aiheuttaa kanssapelaajalle elinikäisen vamman. Kun päätällin saanut pelaaja kiikutetaan jäältä paareilla sairaalahoitoon, sikailija saattaa saada jopa viiden ottelun pelikiellon. Hui kauhistus, onpa hirmuisia sanktioita. Näillä ei saada kitketyksi kaukaloväkivaltaa, vaan pahoinpitelyyn verrattavista tempauksista yhden kauden pelipaussi voisi olla minimirangaistus. Lajiniilot hymistelevät, että jääkiekon kaltaisessa kontaktilajissa on lupa taklata. Niin onkin, mutta toki sääntöjä voidaan muuttaa, koska nykypykälä näköjään innostaa katuväkivaltaa muistuttavaan toimintaan. Varsinaista mikkihiiriosastoa edustavat valmentajat, joilla ei ole munaa kyseenalaistaa oman joukkueensa possuilua. Toki valmentajan kuuluu pitää omiensa puolta, mutta ei silloin, kun vastustaja makaa tajuttomana kentän pinnassa. Naisten jääkiekossa ei saa taklata, ei myöskään junnuotteluissa. Vaikka miehistä testosteronia tihkuvissa lätkäpiireissä ajatus torpedoidaan, niin taklauskielto pitäisi ulottaa myös äijäkiekkoon. Jos näin tehtäisiin, kiekkotaiturit pääsisivät vielä enemmin esille ja parasta olisi ennen kaikkea se, ettei luistelu kuminpalasen perässä johtaisi nuorella iällä ennenaikaiseen vammautumiseen.