Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Onnen tuovat lempiruoka ja seitsemän kaveria – Katugallupissa korostui perheen, terveyden ja perustyytyväisyyden merkitys

– Kyllä se on tuo pinkki ihastus tuossa, vastaa Jaakko Pöntinen empimättä, kun häneltä kysyy, mikä tekee hänet onnelliseksi. Nelivuotias, pinkkiin takkiin ja pipoon pukeutunut Vilma on tullut perheensä kanssa ulkoilemaan Uudenkaupungin torin leikkipuistoon. Toinen yhtä hyvä syy onnellisuuteen on puoliso Paula , joka puolestaan kantaa vatsassaan yhtä syytä lisää. Perheenlisäyksen laskettu aika on kahden viikon sisällä. Jaakko Pöntinen tarkentaa vastaustaan. – Koen olevani suhteellisen onnellinen, vaikka omassa historiassa ja nykyisyydessäkin on asioita, jotka painavat. Perhe on iso syy olla onnellinen, mutta lisäksi olen kristitty, mikä tarkoittaa sitä, että minulla on aina Taivaan Isä ja Jeesus, joihin voin turvautua pahimpina hetkinä. Vaikka kristinusko ei ole minkään nimenomaisen tunteen lähde, se antaa perusturvan kokemuksen, hän sanoo. YK:n teettämän, viime vuoden maaliskuussa julkaistun The World Happiness Report -tutkimuksen mukaan Suomi oli maailman onnellisin maa jo toista vuotta peräkkäin. Vuosittain julkaistava raportti perustuu kansalaisille tehtyihin kyselyihin, ja mukana on kaikkiaan 156 maata. – Noin isoa asiaa on vaikea saada oikeasti kampitettua. Suomalaisten olisi kyllä syytä olla maailman onnellisin kansa, koska täällä niin moni asia on äärimmäisen hyvin. Yhteiskunnassa saa olla rauhassa, ihmisillä on kunnioitusta toisiaan kohtaan vielä, ruokaa on kaupassa ja puhdasta vettä tulee hanasta, Pöntinen kommentoi.   Torin poikki kulkee tokaluokkalainen Matilda Vahanti , joka on juuri päässyt koulusta. Hän kertoo, että onnelliseksi tekevät kaverit. – Meillä on leikki nimeltä Askel, jota pelaamme välituntisin. Siinä leikissä minulla on yleensä seitsemän kaveria. Paras kaverini on Villiina , hän kertoo. Onnen kokemuksia Matildalla on ollut myös elokuvissa, joista viimeaikaisia suosikkeja ovat olleet Frozen 2 sekä Onneli ja Anneli. Ekaluokkalainen Rasmus Erholtz puolestaan on sitä mieltä, ettei häntä ole varsinaisesti syytä määritellä onnelliseksi. Perusteluja hän ei sen kummemmin avaa, mutta kertoo onnellisimmiksi hetkikseen ne, kun saa leikkiä kalastusleikkiä legoilla kavereiden kuten Viljamin ja Einon kanssa. Onnellisuus voisi elämässä mahdollisesti ehkä lisääntyä, mikäli perheen kanssa pääsisi vähän useamminkin reissuun esimerkiksi Superparkkiin. – Aikuisilla on samoja syitä onnellisuuteen kuin lapsilla. Vanhemmat tekee onnelliseksi se, kun autan heitä kotitöissä, hän määrittelee. Suomessa kannattaa Rasmuksen mukaan olla onnellinen siitä, että täällä saa hyvää ruokaa. – Esimerkiksi makaronia ja jauhelihaa, mikä on lempiruokaani, hän sanoo. Torin lähellä rollaattorin kanssa kulkeva Pentti Vuorinen katsoo onnea pohtiessaan mieluiten menneeseen. – Muutokset tulevat niin tiuhaan, ettei perässä pysy. Ennen oli paremmin melkein kaikki. Maailmanpolitiikka ja Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin edesottamukset huolettavat. – Kun uutisia seuraa, ei siitä onnelliseksi tule, hän sanoo.   Pudasjärvellä syntynyt, 30 vuotta Uudessakaupungissa asunut Liisa Mäkitalo kuvailee itseään peruspositiiviseksi. – En turhia murehdi, vaikka monennäköistä on ollut matkan varrella. Olen tosi tyytyväinen, vaikka tässä iässä rupeaakin olemaan pieniä kremppoja. Olen saanut olla suht koht terve, ja lapset ovat terveitä. Eläkettä saan sen verran, että leivän saan ja asunnon. Onni syntyy ainakin minun kohdallani pienistä asioista, hän kertoo. Erityisiä onnen kokemisen hetkiä hänelle ovat olleet lasten syntymät, mutta onnellisimmaksi ajanjaksoksi hän määrittelee silti nykyisen. Lapset on saatettu maailmalle, ja lastenlapsiakin on jo viisi. – Eläkepäivät kulkevat aina vain nopeammin ja nopeammin. Luen paljon romaaneja ja joskus elämäkertoja. Nykyään hyvä kirja on on sellainen, jossa on tarpeeksi iso teksti, hän hymyilee.   Vakka-Suomen Sanomat kutsuu juhlavuotenaan joka kuukausi yhden Vierailevan päätoimittajan, joka pääsee vaikuttamaan lehden sisältöön. Vieraileva päätoimittaja antaa toimituksellemme 2-3 aihetta, joista tehdään juttuja. Tammikuun 2020 vierailevana päätoimittajana on ollut piispa Kaarlo Kalliala . Tämä juttu on tehty hänen aihevalintansa pohjalta.