Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Rämettyykö Akseli?

Akseli-kunnat hyväksyivät viime syksynä kunnanjohtajien ehdotuksen, joka perustui konsulttien suosituksiin. Ehdotuksessa edellytetään, että Akselin palvelutasoa määriteltäessä, on otettava huomioon saatu kuntalaispalaute. Tavoitteena tulisi olla kiireettömien lääkärin vastaanottoaikojen lisääminen sekä vastaanottoaikojen porrastaminen. Tavoitteena oli myös erikoissairaanhoidon tarpeen vähentäminen. Tavoite unohtui nopeasti. Muutaman viikon kuluttua kunnat vaativat Akselin talousarvion käsittelyn yhteydessä kuntayhtymän pidättäytymistä 2,5 prosentin korotuksissa ehdotetun 7,4 prosentin sijaan. Äänestysten jälkeen talousarvioon hyväksyttiin 2,75 prosentin korotus. Päätöksen seurauksena Akselia uhkaa alibudjetointi. Herää kysymys poiketaanko tässä lainhengestä mitoittamalla määrärahat tiedossa olevaa tarvetta pienemmäksi. Alibudjetointi heikentää Akselin palvelujen määrää ja laatua. Kunnallispoliitikot mainitsevat usein Akselin menojen suuresta kasvusta. Todellisuudessa Maskun osuus kuntayhtymän menoista oli 14412320 euroa vuonna 2013 ja vuoden 2020 talousarvion mukaan 14 937 190 euroa. Kasvua oli alle 4 prosenttia ja kun ottaa huomioon samaan aikaan toteutuneen ja toteutuvan inflaation arviolta yli 5 prosenttia, niin menojen reaalista kasvua ei ole. Akseli kuntayhtymän kunnat saivat Akselilta palvelunsa noin 2 miljoonaa euroa pienemmällä rahalla kuin väestömäärältään samansuuruiset kunnat Varsinais-Suomessa. Masku sai palvelunsa noin miljoona euroa pienemmällä suhteessa alueen samankokoisiin kuntiin verrattuna. Akselin talousarviossa on ennakoitu lääkärin vastaanottoaikojen vähenevän vuonna 2020 noin 500 käynnillä verrattuna vuoden 2019 20 500:n käyntiin. Todennäköisesti palvelujen vajaus tulee kasvavamaan vaadittujen talouden sopeuttamistoimien ja palvelutarpeen lisääntymisen seurauksena. Kustannuksia lisää kiky-osuuksien palautus ja tulevat palkankorotukset. Kireän talouden seurauksena siirretään kustannuksia asiakkaille: sairaanhoitajan vastaanotto tulee maksullisiksi ja maksusitoumuksiin tulee muutoksia. Sote uudistusta suunniteltaessa on pyritty ajattelemaan, miten korjataan ja kehitetään palveluja. Nyt lähdetään kuntapäättäjien toimesta toiseen suuntaan. Tämä suunnan muutos koskettaa kipeimmin heikommassa asemassa olevia, eläkeläisiä ja työelämästä eläkkeelle siirtyviä asiakkaita. Voimakkaimmin säästöjä näyttää vaativan Mynämäki. Vaikeissa oloissa nousee voimakkaasti yhteistyön vaatimus. Sen tekeminen vaatii hetkellisten intressien sivuun laittamista. Kunnat ovat useaan otteeseen vaatineet Akselin hallituksen ja toimivan johdon sitoutumista noudattamaan talousarvion lukuja. Maskun kunnanjohtaja Oikarinen myöntää lehtihaastattelussaan, että suurin budjettiriski liittyy taas terveysmenoihin. (V-SS 21.11.19). Samassa yhteydessä hän toteaa tilinpäätöksen jäävän ennusteen mukaan vajaan miljoona pakkaselle. Kummalliselta tuntuu, että kireää talouskuria korostavat kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto päättivät olla perimättä rakennusvelvoitteen laiminlyönnistä seurannutta 595 000 euron sopimussakkoa. Kunta halusi lähettää myönteisen signaalin yrittäjille. Heiltä jäi huomaamatta, että sama signaali tavoittaa Akselin asiakkaat sisällöltään muuttuneena. Kunnan päätöksessä oli kysymys arvovalinnasta, jossa Akselin asiakkailla oli vähäinen painoarvo. Kansanedustaja Aki Linden esitti kirjoituksessaan 10.1. esimerkin, että 20 000 asukkaan kunnalle maksaisi nykyisen lääkärinajoista olevan puutteen korjaaminen noin 720 000 euroa. Vertailun vuoksi Akselikuntien yhteinen asukasmäärä on noin 22 000 asukasta. Akselin kohdalla on haukuttu ”väärää lintua”, syy ei ole Akselissa. Palveluiden puute on seurausta kunnanhallitusten ja valtuustojen päätöksistä. Päätösten seurauksena jonot entisestään pitkittyvät ja ihmisten kärsimykset lisääntyvät kun toivotun palvelu saanti siirtyy viikkojen päähän. Valtion toimet ovat heijastuneet kiristävästi kuntien talouteen. Huomiotta on jäänyt se, että ikääntymisen myötä vaivat lisääntyvät ja tarve hyvään lääkärikontaktiin kasvaa. Lyhyet päivystysluonteiset kontaktit eivät aina ole riittäviä hoidon kannalta. Hoitosuhde on prosessi, se on enemmän kuin yksi tapaaminen. Riittävä henkilöstö, lääkäri ja sairaanhoitajat luovat edellytykset luottamuksellisen hoitosuhteen synnylle, jossa myös asiakkaan osallisuus hoitoon toteutuu. Kalervo Sarha Masku