Naantalissa uudistettiin yhteiskuntaa 24 tuntia

Naantalissa järjestettiin alkuviikolla uudenlainen yhteiskunnan uudistamisen festivaali, Naantali 24 h. Tapahtumaan oli koottu 170 eri alojen vaikuttajaa, jotka jaettiin työryhmiin pohtimaan Suomelle tulevaisuuden teesejä. Teesit esiteltiin tapahtuman päätteeksi keskiviikkona Kaivohuoneelle paneeliin kutsutuille poliittisille päättäjille toiveella, että jotakin niistä siirtyy valtakunnan päätöksentekoon asti heidän mukanaan. Tapahtuman järjestivät yhdessä Naantalin kaupunki, EK, SAK, Alma Talent ja Miltton. – Kokeilimme tätä nyt pilottitapahtumana, ja palautteen perusteella arvioimme sitten jatkoa. Järjestäjinä olemme tyytyväisiä etenkin keskustelun tasoon, miten innokkaasti ihmiset ottivat aiheet omakseen ja lähtivät mukaan keskusteluun, kertoo Milttonin viestintäjohtaja Maria Vaismaa . Työryhmien aiheina olivat luottamus yhteiskunnassa, osaamisen ja koulutuksen tulevaisuus, työn ja työllisyyden tulevaisuus, kilpailukyvyn kohtalonkysymykset, Suomen rooli maailmassa, vastuu kestävästä kehityksestä, tulevaisuuden elämänlaadun oikeat mittarit, kaupungistuminen, tasa-arvo sekä teknologia.   Työryhmien kokoonpanossa olennaista oli se, että samaan ryhmään jaettiin eri alojen ihmisiä, yllättäviäkin keskustelukumppaneita. Oman ulottuvuutensa keskusteluihin toivat paikat: työpajoihin ei kokoonnuttu neuvotteluhuoneisiin vaan niitä pidettiin niin yksityiskodeissa, kahvilassa, taiteilijan ateljeessa kuin museossakin. – Erilaisille keskusteluareenoille on tilaa. Mitä enemmän on tilanteita, joissa ihmiset päätyvät keskustelemaan yhdessä, sitä enemmän syntyy uusia ajatuksia, toteaa Miltonin toimitusjohtaja Jukka-Pekka Myllys . Tapahtumassa korostettiin luottamusta ja dialogin tärkeyttä. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa, että kun toisiaan tapaavat organisaatiot, jotka eivät muuten ehkä kohtaisi, huomataan usein että monissa asioissa yhteisymmärrys onkin aika syvä. – Lähtökohtana oli tuoda erilaisia ihmisiä yhteen, ja ehkä tästä syntyi jotakin syötteitä, ituja politiikan puolelle, Eloranta toteaa. Naantalin kaupunginjohtaja Jouni Mutanen osallistui työryhmään, jossa pohdittiin kaupungistumista. Ajatus eri aloilta olevien ihmisten kohtaamisesta toteutui hänen mielestään hyvin. – Suurin osa ryhmästä oli toisilleen entuudestaan vieraita, mutta keskustelu oli vilkasta, ajatuksia ja näkökulmia oli paljon. Loppukeskustelussa osallistujat pitivät tapahtumaa kiinnostavana. Ulkopolitiikka-ryhmään osallistunut helsinkiläinen Suvi Auvinen tosin totesi, että kolmen teesin muodostaminen keskustelusta oli haasteellista ilman että niistä muodostuu ympäripyöreitä. Teesejä ei myöskään ehditty päättäjäpaneelille perustella laajemmin, joten poliitikkojen kommentointi jäi melko pintapuoliseksi. Osallistujilta kuultiin myös toiveita tapahtuman jatkosta niin, että seuraavissa työryhmissä jatkettaisiin siitä mihin nyt päästiin, jotta asioita saadaan käsiteltyä syvemmin.   Syntyneisiin 30 tulevaisuusteesiin voi tutustua tapahtuman nettisivulla www.naantali24h.fi. Päättäjäpaneeliin osallistuivat Katri Kulmuni (kesk.), Sanni Grahn-Laasonen (kok.), Simon Elo (sin.), Ville Skinnari (sd.), Touko Aalto (vihr.), Li Andersson (vas.), Laura Huhtasaari (ps.), Anna-Maja Henriksson (r.) ja Sari Essayah (kd.). Päättäjien evästykseksi lähtivät muun muassa seuraavat teesit: – Suomen tulee pidentää oppivelvollisuutta molemmista päistä. – Koulutuspolitiikan pitää mahdollistaa elinikäinen oppiminen. Uudelleenkouluttautumisen ei tule tapahtua vain työttömyyden kautta, vaan sen tulee olla sujuvasti mahdollista myös työssäolon aikana. – Suomen tulee palauttaa työylpeys kunniaan. – Suomen tulee olla maailman jätteettömin maa ja viedä Suomi maailmankartalle jätestrategialla. – Suomen tulee tunnistaa kaupunkien positiivinen uusi rooli ja huolehtia, että kaupungit ovat kansainvälisesti vetovoimaisia. – Suomen tulee mahdollistaa kaikille valmiudet pysyä mukana digitalisaation ja teknologisen kehityksen tuomassa muutoksessa.