Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Uusikaupunki romahti yritystyytyväisyydessä – Vakka-Suomessa henkilöstö- ja investointimiinusta

Vakkasuomalaiset naapurikaupungit Uusikaupunki ja Laitila olivat suurimmat yllättäjät, kun Varsinais-Suomen perinteisessä maakuntaennusteessa udeltiin yrittäjien kommentteja kunnan yrittäjyysilmapiiristä sekä kunnan ja yritysten välisestä yhteistyöstä. Laitila harppasi kärkikaartiin, josta Uusikaupunki puolestaan romahti jämäsijoille. Uusikaupunki oli vuosi sitten molemmilla listoilla nelosena, mutta nyt sijoitukset valahtivat kymmenenneksi. Yhteistyötä piti erinomaisena tai hyvänä enää 24 prosenttia uusikaupunkilaisista yrittäjistä, kun vuotta aiemmin luku oli 59 prosenttia. Yrittäjyysilmapiirissä takapakki oli samaa luokkaa, kun kelvollisen arvosanan antajien määrä luisui 68 prosentista 40 prosenttiin. Laitilaa ei ole näkynyt kummassakaan rankingissa viime vuosina kärkikymmenikössä, mutta nyt munakaupunki kiilasi molemmissa kisoissa kolmoseksi. – Autotehtaan loppuvuoden tilanne on saattanut vaikuttaa siihen, mitä Uudessakaupungissa on tapahtunut. Uusikaupunki on ollut aiemmin kärkikahinoissa, mutta nyt tultiin alaspäin. Muuten kannattaisi käydä kysymässä Laitilassa, mitä siellä on tehty. Kaupunginjohtaja on erittäin aktiivinen yritysten suuntaan, mutta nousun taustalla täytyy olla myös kuntapoliittisia ratkaisuja, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter arvelee. Ilmapiirimittelössä Naantali oli Kaarinan kanssa jaetulla kakkossijalla Liedon jälkeen, mutta yhteistyökisassa Naantali vei voiton viimevuotiseen tapaan. Maakuntaennusteen mukaan yrittäjät uskovat talouskasvun jatkumiseen, vaikka vauhti näyttää hidastuvan viime vuodesta. Yritysvastausten perusteella voidaan ennustaa, että Varsinais-Suomeen syntyy myös tänä vuonna tuhansia uusia työpaikkoja. Maakunnan yrittäjät odottavat yhä kasvua liikevaihtoon, kannattavuuteen, henkilöstömäärään ja investointeihin. Kun näkemykset jaotellaan seutukunnittain, niin Vakka-Suomi muodostaa poikkeuksen kahdessa kategoriassa: henkilöstön määrässä ja investointiaikeissa ennakointi painuu pakkaselle. Varsinais-Suomessa käyrät näyttävät yhä ylöspäin, vaikka nousukiidossa on hienoisia laantumisen merkkejä. – Liikevaihto-odotukset ovat jonkin verran alhaisemmat kuin viime vuonna, mutta mitään dramaattista ei ole tulossa. Kannattavuusvastauksissa on hyvin rohkaisevaa se, että lasku on hyvin pieni. Myös henkilöstömäärissä ollaan edelleen kasvu-uralla. Vaikkei voi puhua korkeista investointiluvuista, niin yrityksillä on uusia hankkeita suunnitteilla, Munter sanoo. Alakohtaisista investoinneista Munter poimii esille rakentamisen. – Siitä kasvu aikoinaan lähti liikkeelle. Vaikka nyt tullaan hiukan alaspäin, niin rakentamisessa on tehty valtavia investointeja. Liikevaihtotoiveissa korostuvat yrityskoon ääripäät. Yksinyrittäjillä ja yli 50 työntekijän suuryrityksillä on lujaa uskoa tulevaisuuteen. – Se on huolestuttavaa, että 2–9 työntekijän yrityksissä ei ole samanlaisia odotuksia liikevaihdosta eikä henkilöstön lisäämisestä. Juuri näissä olisi valtavaa potentiaalia, koska iso osa yrityksistä on tätä kokoluokkaa. Ehkä näille yrityksille tarvittaisiin kannustimia työllistämiseen. Varsinais-Suomen yrittäjistä peräti 38 prosenttia on sitä mieltä, että työvoiman saatavuus on heikentynyt. Tilanteen korjaamiseen yrittäjillä on selkeä ykköskonsti: 72 prosenttia vastaajista liputtaa paikallisen sopimisen ja työsuhteiden joustavuuden puolesta. Myös oppisopimuskoulutuksen kehittäminen saa runsaasti kannatusta. Yritystoiminnan suurin uhka liittyy juuri osaavan työvoiman hankintaan.