Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kantaako Akseli?

Perusturvakuntayhtymän pihtisynnytyksenä valmistunut vuoden 2020 talousarvio ei ole omiaan herättämään luottamusta minkään osakaskunnan kykyyn tarjota pidemmän päälle laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja kuntalaisilleen. Tuntuu siltä, että perusturvan akseli natisee kestokykynsä rajoilla, joten on perusteltua pohtia, tyydymmekö vain odottamaan valtakunnallisia sotepäätöksiä vai olisiko parempi harkita vaihtoehtoja. Viisaat ja sote-kuluja ennaltaehkäisevät päätökset tulevat jatkossakin olemaan jokaisen kunnan omalla vastuulla. Tehokas ennaltaehkäisevä toiminta koituu kunnan eduksi oli tuleva sote sitten millainen hyvänsä. Akselin jäsenkunnat ovat omilla toimillaan aiheuttaneet muita vastaavia kuntia korkeammat laitos- ja sairaalahoidon ja lastensuojelun kulut. Siksi tuntuu kovin oudolta pakottaa Akseli tilanteeseen, jossa terveyskeskusten potilasjonot pitenevät, keskussairaalakäynnit lisääntyvät ja ikäihmisten kuntoutuspalveluista ja kotihoidosta leikataan, kun tavoitteen tulisi olla juuri päinvastainen. On totta, että Akselin kulujen kasvu saatiin kutistettua 2.75 prosenttiin alkuperäisen budjettisuunnitelman 7.4 prosentin kasvusta verrattuna 2019 tasoon. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa nykyisten palvelujen karsimista, koska Akselin maksettavaksi tulee selvästi suurempi kasvu jo pelkästään palkankorotuksista, kyky-osuuksien palauttamisesta, lastensuojelun puutteita korvaavista ostopalveluita sekä lääkkeiden, hoitotarvikkeiden ja it-kulujen noususta. Lisäksi terveyspalvelujen käyttö on lisääntymässä, kun työnantajat yhä useammin rajaavat sairauksia työterveyden ulkopuolelle. Kun Akselin omistajaohjausta tarkastelee, alkaa usko loppua siihen, että yhtymäkunnat kykenisivät kehittämään Akselia kuntalaisten hyvinvointia edistävään suuntaan kuntapolitikoinnin sijasta. Taustalla vaikuttavat toki Akselikuntien kovin erilaiset väestörakenteet ja taloudelliset tilanteet, mutta tilannetta eivät helpota kuntien omavaltaiset päätökset, kuten Mynämäen päätös uuden terveyskeskuksen rakentamisesta tai Nousiaisten laitosvaltaisuus. Maskun kanssa varsin samankaltainen naapurikunta Rusko on ilmeisen tyytyväinen soteyhteistyöhönsä Raision kanssa. Sen sote-menot ovat vieläpä Maskua pienemmät. Yksin ei Masku pysty sote-velvoitteistaan selviytymään, mutta nyt olisi hyvä aika pohtia vaihtoehtoja Akselille ennen kuin päätökset tehdään meidän puolestamme. Mikäli sote-uudistuksen jälkeinen terveydenhuolto rakennetaan suoraan Akselin perustalle, on mahdollista, että Maskun terveyskeskuspalvelut sijoittuvat Mynämäen uuteen terveyskeskukseen. Tätäkin kuvaa vasten tarkasteltuna yhteistyön tiivistäminen Raision kanssa voisi olla useimpien maskulaisten kannalta houkuttelevampi vaihtoehto. Irma Saloniemi (vihr.) Masku