Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Matkailuopas on viihdyttävä käyntikortti – Uudenkaupungin Matkailuoppaat ry toiminut 30 vuotta

Kuinka paljon autotehtaalla on työntekijöitä? Minkälainen asuntotilanne Uudessakaupungissa on? Nämä ovat ne tyypillisimmät kysymykset, joita Uudenkaupungin matkailuoppaille esitetään. – Vastaan tulee välillä myös kysymyksiä, joihin en osaa vastata, vaikka olen toiminut oppaana Uudessakaupungissa 30 vuotta. Kerran minulta kysyttiin, että kuinka pitkä on Uuden kirkon kellon tuntiviisari. Otin siitä sitten selvää ja lähetin tiedon kysyjälle sähköpostitse jälkikäteen. Hän ilahtui kovasti, Uudenkaupungin Matkailuoppaat ry:n varapuheenjohtaja Riitta Kilkku kertoo. Tänä syksynä Kilkku on paneutunut matkailuoppaiden historiaan. Uudenkaupungin Matkailuoppaat ry täytti 30 vuotta ja sen kunniaksi yhdistys päätti julkaista historiikin. Kilkku lupautui sen kirjoittajaksi. – Päätös historiikista tehtiin syyskuussa ja Uuskaupunk tutuks omil ja viarail -historiikki julkistettiin tällä viikolla juhlassamme. Olemme kiitollisia, että saimme Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiöltä avustusta sen tekemiseen, yhdistyksen puheenjohtaja Tuula-Riitta Karlin kiittelee. Historiikin tekeminen vaati aikamoisen työmäärän, sillä Kilkun oli käytävä läpi kaikki yhdistyksen pöytäkirjat, toimintakertomukset sekä yhdistystä koskevat lehtileikkeet 30 vuoden ajalta. – Kyllä minä välillä sängyssäkin luin pöytäkirjoja, hän hymyilee. Matkailuopastoiminta on alkanut Uudessakaupungissa ennen yhdistyksen perustamista. Ensimmäiset oppaat toimivat jo 1960-luvulla. Yhdistystä edelsi opaskerho, jonka toiminta päättyi vuonna 1986. – Suomen Opasliitto pitää yhdistyksen tärkeimpänä tehtävänä oppaiden koulutusta ja siihen kerhotoiminta ei oikein soveltunut, siksi 14.11.1989 perustettiin yhdistys, Karlin kertoo. Matkailuoppaiden yhdistyksessä on nykyisin 15 aktiiviopasta, joista viisi toimii oppaana muissakin Vakka-Suomen kunnissa. Opasyhdistyksessä on myös 11 kannattajajäsentä ja yksi kunniajäsen, matkailusuunnittelija Irmeli Laaksonen. Yhdistys tekee arvokasta kotiseututyötä tekemällä aluetta myönteisellä tavalla tunnetuksi. – Matkailutoimistosta Irmeli Laaksonen luonnehti juhlassamme, että matkailuopas on kaupungin viihdyttävä käyntikortti. Minusta se oli hyvin sanottu, Karlin toteaa. Opastettujen ryhmien määrä on vaihdellut vuosittain 32:sta 89:ään. Viime vuosina on tehty lisäksi opastettuja kotiseutukierroksia Uudenkaupungin keskustassa sekä Pyhämaahan, Lokalahdelle ja Kalantiin. Tänä vuonna yhdistyksen opastukset ovat ulottuneet myös Taivassaloon ja ensi vuonna vuorossa on Vehmaa. Kustavi –  Brändön retket jatkuvat edelleen. Uudenkaupungin matkailuoppaat opastavat suomen lisäksi ruotsiksi, englanniksi sekä viroksi. Takavuosina oppaina oli myös venäjän, saksan, italian ja espanjan taitajia. – Kaipaisimme uusia, kielitaitoisia oppaita, Karlin toteaa. Matkailuoppaalta vaaditaan Suomen Opasliiton hyväksymä koulutus ja auktorisointi. – Opas joutuu viiden vuoden välein Suomen Opasliiton kokeeseen, jossa on kaksi liiton arvioijaa sekä kaksi paikallista arvioijaa. Mahtaako missään muussa ammatissa joutua yhtä usein todistamaan pätevyytensä, Riitta Kilkku naurahtaa.