Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Rannikon joulusäät 1960-luvulla

Ilmastonmuutoksesta puhutaan nykyisin paljon. Vaikka kehitys aina onkin hidasta suuntaan taikka toiseen, voidaan tehdä myös lyhyemmän aikavälin vertailuja. Yksi ihmisikä antaa tähän mahdollisuuden. Varsinkin joulun säästä ollaan kiinnostuneita jo kauan ennen talven juhlaa. Kun vertaillaan esimerkiksi 1960-luvun joulukuun säitä alueen rannikkopitäjissä nykyiseen, havaitaan muutoksia. Näistä lienee tunnetuin talventulon siirtyminen joulun jälkeiseen aikaan. Harvemmin saariston jääpeite kantaa ennen joulua. Kyseisen vuosikymmenen joulukuun säät lounaisella rannikolla olivat kauttaaltaan kylmemmät ja lumisemmat. Samaiseen vuosikymmeneen osuu koko vuosisadan lumisin talvi Lounais-Suomen rannikolla. Runsas lumi satoi jo marras–joulukuun aikana, aiheuttaen paljon varsinkin liikenteellisiä ongelmia. Myös monet rakennukset taistelivat suuren lumikuorman alla, osan sortuessa. Tämä tarkastelujakso sisältää vuodet 1961–70 ja merkinnät perustuvat omiin päiväkirjamuistiinpanoihini. Tänä aikana oli valkea talvinen joulu kahdeksan kertaa. Kolmena jouluna oli erittäin runsaasti lunta. Kovia pakkasia oli joulunpyhinä kolme kertaa. Ainoastaan kaksi joulua vietettiin lauhassa suojasäässä ja tihkusateessa. Vuoden 1961 joulusää oli kaunis. Aurinko paistoi ja ohut lumipeite peitti maan. Meri oli ainakin rannoilta ihmisen kantavassa jäässä. Seuraavan vuoden joulu oli lähes kopio edellisestä ilmojen puolesta. Oli valkea joulu, joka perustui joulukuun 14. päivänä sataneeseen ohueen lumipeitteeseen. Lämpötila oli pakkasen puolella, mikä jäädytti merenlahdet edellisjoulun tapaan. Vuonna 1963 oli marraskuun lopulla tuiskutusta pariin otteeseen, mutta suurin lumisade kohtasi paikkakuntaa muutama päivä ennen joulua. Tällöin oli töitä lumiauroille ja -lapioille. Lumilinko oli vielä harvinainen kapine. Mitään huippupakkasia lähialueella ei joulunaluspäiviin osunut, kovimmat olivat 15. päivän paikkeilla. Yksi vuosikymmenen vähälumisin joulukuu osui vuoteen 1964. Metsissä oli maapohja aivan mustana, sen sijaan pelloilla oli vähäsen lunta. Lisäksi joulukuussa esiintyi harvinaista myrskytuulta. Itse joulusää oli harmaa, jota hallitsi kaamospakkanen. Vuoden 1965 marraskuun lopulta alkanut talvi oli oman vuosikymmenensä ja ehkä koko vuosisadan runsaslumisin. Ensimmäiset voimakkaat lumisateet osuivat marraskuun 26.–29. päiville. Uusi runsas lumisadealue kulki paikkakunnan yli 4.–6. päivinä joulukuuta. Näiden lumisateiden ja kovan tuiskutuulen seurauksena varsinkin sivutiet olivat tukossa päiväkausia. Niitä yritettiin avata kaluston puuttuessa jopa kaivinkoneella. Lunta kertyi aikuisen ihmisen nivuksiin asti. ”Vanhan kansan” muistissa ei ollut vastaavaa tuiskutusta. Alkutalven tuiskujen seurauksena lumikuorma painoi lukuisten latojen katot talven aikana kasaan. Voimakkaan lumentulon vuoksi pakkaset olivat heikkoja. Sisävesistöt olivat kuitenkin jäässä. Vuosi 1966 päättyi lähes yhtä lumisena kuin edellinenkin. Joulukuun alussa oli kuiva pakkaskausi, mutta 12.–13. päivinä taivas repesi tuottaen runsaan lumipeitteen. Taas oltiin lähes samanlaisessa tilanteessa kuin vuotta aikaisemmin. Joulukuun 18. päivänä oli seuraava voimakas talvimyrsky, jonka seurauksena sivutiet olivat paksun lumikuorman alla. Itse jouluna oli suojasää, mutta tapani-iltana alkoi ilma kylmetä. Kolmas joulukuun lumisade ylitti Lounais-Suomen 28. päivänä. Kovimmat noin 20 asteen pakkaset osuivat noin viikko ennen joulua. Meri oli jäässä. Huomattavasti ilmoiltaan tavanmukaisempi joulu vietettiin vuonna 1967. Tosin koko joulukuu oli kylmä, mutta samalla ilmat olivat vakaat, ilman suuria lumisateita. Ensimmäiset pakkaset osuivat 4.–9. päivien välille, välillä lauhtuen, mutta kovin pakkasjakso ajoittui loppukuun ajalle. Välillä saatiin heikkoja lumisateita, joiden vaikutuksesta joulu oli valkoinen. Rantavedet jäätyivät joulunpyhinä ohueeseen riitteeseen. Vuonna 1968 joulukuu oli paikkakunnalla poikkeuksellisen sumuinen ja sateinen. Talvi ei saanut oikein minkäänlaista otetta saariston ja rannikon luontoon. Kelit olivat autoilun kohdalla vaikeat, koska teille muodostui aika-ajoin petollista jäätä. Juuri liukkaan kelin johdosta tapahtui Mietoisissa 14. päivänä liikenneonnettomuus, jossa kuoli kolme ihmistä. Jouluksi ilma muuttui hieman kuivemmaksi, mutta meren ollessa avoin lumipeitekin oli heikko. Vuoden 1969 syksyinen pysyvä lumipeite satoi jo 29.11. Sää oli kuitenkin alueella vaihteleva. Joulukuun 3. päivän’ oli Turun ympäristössä ukonilma, jonka seurauksena salama poltti muun muassa asuinrakennuksen Taivassalossa. Koviakin pakkasia esiintyi, varsinkin 18.–22. päivien aikana. Joulun sää oli vähän lauhempi ja lumi maassa. Ranta-alueet jäätyivät jouluksi. Tarkastelujakson viimeisenä vuotena oli vesisateita vielä aivan joulun aluspäivinä. Vasta 23. päivänä sää oli sen verran kylmempi että sade päätyi mustaan maahan lumena. Näin joulusta tuli valoisampi, joskaan mistään lumijoulusta ei voida puhua. Vasta kuun lopulla alkoivat pakkaspäivät. Meret olivat vielä vapaina jäistä. Joulunajan lumipeite on vähentynyt, jopa kadonnut lähes kokonaan kuluneen vajaan 60 vuoden aikana. Samalla talvien kokonaislumimäärät ovat vähentyneet tarkastusjakson aikana huomattavasti. Tähän on useimmiten vaikuttanut Saaristomeren heikko jäähtyminen ja jäätyminen. Lähivesistöjen jäähtyminen on hidastunut ja hiipunut, mistä johtuen ei synny jääpeitettä ennen lumentuloa. Avoin meri estää rannikolla usein pysyvän lumipeitteen muodostumisen ja talvi tulee nykyisin pääsääntöisesti myöhemmin kuin ennen. Mikä tai mitkä seikat tämän ilmojen lämpenemisen ovat aiheuttaneet, jää alan tutkijoiden selvitettäväksi. Ilmastomuutoksista huolimatta Hyvää Joulua kaikille. Markku Lehto