Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Lumiraja on jouluna kaukana – Vetinen jakso on kestänyt poikkeuksellisen pitkään

Näillä näkymin lumiraja kulkee Suomessa jouluna jotakuinkin Vaasasta Savonlinnaan. Lounaisessa Suomessa saadaan tyytyä leutoon säähän ja ajoittaisiin vesisateisiin, eikä sääennusteissa toistaiseksi näy merkittävää kylmenemistä pyhien jälkeenkään. Vesistöjen pinta on korkealla poikkeuksellisen pitkäkestoisen vetisen jakson takia. Useissa järvissä vedenkorkeus on tilanteen pitkittyessä noussut jo selvästi keskimääräisen vuotuisen tulvahuipun yläpuolelle ja vedenkorkeuksien ennustetaan edelleen nousevan lähipäivinä. – Marraskuun alusta näihin joulukuun päiviin saakka sataa yleensä 100 millimetriä, nyt on tullut 170. Erityisen sateista on ollut viimeisen kahden viikon aikana, jolloin sadetta on odotettu 50 millimetriä, mutta sitä on tullut yli kaksinkertaisesti, johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta kertoo. Keskiviikon noin 20 millimetrin vesi- ja räntäsateet valmiiksi vetiseen maaperään ovat aiheuttaneet nopeaa vedennousua useimmissa Lounais-Suomen vesistöissä. Monin paikoin noustaan keskiviikon ja torstain aikana tämän loppuvuoden korkeimpiin lukemiin, ja alavia peltoalueita jää laajasti veden alle koko Lounais-Suomessa. Merkittäviä kiinteistövahinkoja asuinrakennuksille ei kuitenkaan aiheutune. Runsaat sateet huuhtelevat pelloilta ravinteita vesistöihin. – Nyt ravinteita menee vesistöihin runsain mitoin. Kun virtaamat ovat isoja, ravinnekuormatkin ovat heti isoja. Toisaalta tämä syksy ja koko vuosi eivät riko vielä ennätyksiä. Esimerkiksi Aurajoessa koko vuoden fosforikuorma vuonna 2007 oli 90 000 kiloa, ja nyt mennään puolessavälissä siitä. Kuiva kesä helpotti tilannetta, Vehviläinen kertoo. Pohjavesitilanne on sateiden ansiosta korjaantunut lähelle ajankohdan keskiarvoja pienissä ja keskisuurissa pohjavesimuodostumissa. Paikoitellen maan eteläosissa pinnat ovat jopa 10–20 senttimetriä ajankohdan keskiarvoja ylempänä. Suurissa pohjavesimuodostumissa useamman kuivemman vuoden vaikutus näkyy yhä, ja pinnankorkeudet ovat yleisesti 15–40 senttimetriä alle ajankohdan keskiarvojen. – Esimerkiksi isoimman Vakka-Suomea lähellä sijaitsevan pohjavesialueen Oripään pohjaveden pinnankorkeus ei ole muuttunut oikein mihinkään, vaan on hyvin hidas reagoimaan, Bertel Vehviläinen sanoo. Pohjaveden muodostumien pysähtyy vähitellen pysyvän talven alkaessa ja routakerroksen muodostuttua.