Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Koululaisten kunto huolestuttaa

Alle 16-vuotiaat nuoret eivät enää pääse kyykkyyn, Yle uutisoi 14.11. Raflaava otsikko sai lukijat kauhistumaan, mutta ei lasten kunto nyt aivan näin huono ole. Lapset pääsevät kyykkyyn, mutta eivät kaikki syväkyykkyyn. Se kuitenkin on totta, että yhä enemmän meillä on lapsia ja nuoria, joiden kunto on huolestuttavan heikko. Koulujen Move-testissä arvioidaan viides- ja kahdeksasluokkalaisten kuntoa. Tänä vuonna testiin osallistui noin 100 000 suomalaista lasta. Kahdeksasluokkalaisten fyysinen toimintakyky on kehittynyt parempaan suuntaan, mutta istuva elämäntapa näkyy etenkin lasten kehon liikkuvuudessa. Varsinaissuomalaiset lapset olivat keskimäärin yhtä hyvässä fyysisessä kunnossa kuin muiden maakuntien lapset. Kuntien välillä oli kuitenkin merkittäviä eroja. Testissä mitataan kestävyyttä viivajuoksulla. Tässä testissä kahdeksasluokkalaisista pojista Kaarinassa pääsi hyvään tulokseen 58 prosenttia, kun mynämäkeläisistä pojista hyvään tulokseen ylsi vain 14 prosenttia. Mynämäessä myös punnerrustulokset jäivät heikoiksi. Naantalissa kahdeksasluokkalaisista pojista hyvään tulokseen pääsi 60 prosenttia, Mynämäessä vain kymmenen prosenttia (TS 13.11.). Kaupunkimaisessa elinympäristössä nuorilla näyttäisi siis olevan parempi kunto kuin maaseudulla. Liikuntaharrastuksia voi olla Naantalissa enemmän kuin Mynämäessä, mutta ei sillä eroa voi kokonaan selittää. Kun kunnat nyt yhä kilvan lakkauttavat kyläkoulujaan, päättäjien pitäisi miettiä, miten lasten hyvinvointi näissä tilanteissa turvataan. Jos lapset ovat päässeet kouluun kävellen tai pyörällä ja nyt heidät pakataan bussiin, liikkumisen määrä vähenee entisestään. Kouluissa lapsia on yritetty houkutella liikkumaan enemmän tarjoamalla lajikokeiluja. Nyt niitäkin karsitaan, kun uuden viranomaisohjeistuksen mukaan oppilailta ei saa enää periä lisämaksua lajikokeiluista, vaikka tarjolla olisi myös maksuton vaihtoehto. Jos pelikoneen ääressä istuva lapsi on saatu innostumaan esimerkiksi juoksemisesta megazone-hallissa, nyt sekin jää kokeilematta. Lasten liikkumista voidaan lisätä, mutta se vaatii päättäjiltä sen suuntaisia ratkaisuja. Esimerkiksi Jyväskylässä on kokeiltu pidempiä, aktiivisia välitunteja. Yksi koulupäivän välitunneista kestää 30 minuuttia ja lapset ohjataan pitkän välitunnin aikana pelaamaan ja liikkumaan.